Omakotitalon kustannukset – osa 2.

K: ”Mitkä ovat Esimerkkitalon toteutuneet kulut vuodessa?”

V: noin 5.800 euroa

Talonvahti-blogia aloitellessani kirjoitin ensimmäisen jutun omakotitalon kiinteistä kustannuksista.

Tarkoitus oli kerätä yhteen listaan sellaiset kulut, jotka juoksevat riippumatta siitä asuuko talossa neljä, yksi, vai ei yhtään asukasta.

Nyt kun olen päässyt paremmin sisään talon kustannuksiin, ajattelin avata tässä artikkelissa Esimerkkitalon – eli omassa perhepiirissä olevan omakotitalon todellisia vuosikustannuksia. Koko tämä harjoitus ja varsinkin siihen liittyvä kuittirumba ja kustannusten kirjaaminen on ollut itselleni varsin hyödyllistä oppimista vanhan kotitalon kustannusrakenteesta. Toivottavasti tästä on hyötyä myös monelle lukijalle.

Jos sinulla ei ole aikaa perehtyä koko artikkeliin, saa tästä kuvaajasta nopeasti yleiskuvan tämän kyseisen talon kulurakenteesta.


Talon taustatietoja


Kyseessä on hieman sodan jälkeen rakennettu rapattu, lautarakenteinen, purueristeinen talo mikä lämpiää perinteisesti öljyllä. Neliöitä on perinteistä rintamamiestaloa enemmän jo alunperinkin ja lisätilaa tuo myös 1970-luvulla tehty pieni laajennus.

Ikkunat ovat alkuperäiset, eikä nykyaikaisia lisäeristyksiä ole tehty jonkinlaista sisäseiniin kiinnitettyä kuitulevyä lukuun ottamatta.

Eri kulutuskohtia tarkastellessa on myös hyvä mainita, että talossa asuu ainoastaan yksi (seniori-ikäinen) asukas. Tästä luonnollisesti aiheutuu normiperheen keskiarvoista poikkeamisia, mainitsen siitä tarvittaessa vielä kyseisen kulukohdan yhteydessä.

Käsittelen toteutuneet kulut samassa satunnaisessa järjestyksessä kuin aiemmassakin kuluihin liittyvässä kirjoituksessani.

 

KIINTEISTÖVERO


509€ vuodessa

Verolaskelmien mukaan varsinainen päärakennus on pinta-alaltaan 215m², kevytrakenteinen autotalli 25m² ja ja omassa omistuksessa oleva tontti hieman reilu 1.000m². Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti on tässä kunnassa onneksi huokeammassa päässä (0,45%) ja ikävähennykset rakennuksista ovat maksimissaan.

Kiinteistöveron määräytymisestä voi lukea lisää verohallinnon sivuilta.

Tämä on näitä kuluja, mihin itse ei voi oikein vaikuttaa. Siispä jätetään ”note-to-self” -säästövinkit tuonnemmaksi.



LÄMMITYS


2.882€ vuodessa

Lämmitys on suurin vuosittainen menoerä ja samalla momentti missä pystyisi eniten vaikuttamaankin kiinteistön kustannuksiin.

Tässä talossa lämmittäminen hoituu vanhalla ”Högfors EFEKTA” öljykattilalla  vm.1964. Poltin sentään on hieman uudenaikaisempaa mallia ”Oilon Junior Pro”. Mitään nykyaikaisia lisäeristyksiä ei siis ole tehty ja ikkunatkin ovat alkuperäistä mallia.

Käyttövesi kuitenkin lämpiää nykyään sähköllä, sadan litran vetoisella uudella varaajalla. Vanhan vesikiertoon liitetyn varaajan kierukka kun oli syöpynyt puhki ja täytti sitä kautta omia aikojaan patteriverkostoa.

Talon energiatehokkuus ei selvästikään ole hyvällä mallilla. Yllätyin itsekin kun viime vuosien laskuja skannailin ja ynnäilin. Öljyä oli kulunut n. 3.000 litraa vuosittain, mikä on ainakin selvästi enemmän kuin uusien talojen keskiarvo oheisten juttujen mukaan:

Pelkästä energian määrästä puhuttaessa tämän sivuston mukaan tuo Esimerkkitalon kulutus vastaisi n. 30.000 kWh sähköksi muutettuna.

Tämä talo kieltämättä on vähän keskivertoa suurempi, joskaan kaikkia kellaritiloja ei lämmitetä. Keskivertotaloudesta poiketaan tässä myös mm. siinä, että ajoittain pari huonetta on muuta taloa viileämpänä (n.15 c). Tosin taas iäkkään asukkaan takia huonelämpö muissa tiloissa on suosituksia korkeampi. Lisäksi pitää muistaa, että käyttövesi ei lämpiä öljyllä.

Kaiken kaikkiaan siis useampi asia jotka standardilaskelmista poikkeavat.

Pidemmällä tähtäimellä – siinä vaiheessa kun talon tulevaisuus alkaa muotoutumaan – olisi varmasti fiksua harkita vakavasti muitakin lämmitysmuotoja, tai ainakin lämmityslaitteiston uusimista.

Mahdollisten investointien takaisinmaksuaika on tietysti huomionarvoinen seikka, mutta kun ensimmäistä kertaa nyt vilkaisin maalämpöjärjestelmien hintoja,  mainittiin kuoletusajaksi niinkin vähän kuin seitsemän vuotta.

IDEOITA ITSELLE:

– Osa patteriventtiileistä on huonossa kunnossa ja patterit paahtavat turhaan esimerkiksi kevätauringon paistaessa suurista ikkunoista.
– Öljypolttimen huolto ei välttämättä ole hoidettu parhaalla tavalla. Pikapuoliin huoltomies paikalle vilkaisemaan ja tarvittaessa säätämään järjestelmää.
– Itse paikalla ollessa voisi lämmittää olohuoneen uunia säännöllisemmin. Jotta energiansäästöä oikeasti tulisi, pitäisi myös patteritermostaattien toimia paremmin.
– Käyttämättömien huoneiden lämpötilaa voisi ehkä laskea vielä alemmaksi.

 

SÄHKÖ


Yhteensä 669€ vuodessa
Kulutus 4.635 kWh

(Kulutus 173€
Siirto- ja liittymämaksut 496€)

Tässä päästäänkin ajankohtaiseen harmituksen aiheeseen, eli  sähkön siirtomaksuihin. Kieltämättä on aika karua todeta, että varsinaiselle sähkön tuottajalle (Helen) maksetaan n. 26% koko sähkölaskusta. Loput sujahtaa sitten siirtoyhtiön, eli Carunan pussiin. Tästä kokonaissähkölaskusta kuukausimaksua on 295€. Helenin energiasopimuksessa ei kiinteää kuukausimaksua ole.

Tuo siirtoyhtiön kuukausihinta määräytyy talon pääsulakkeiden koon mukaan (tässä talossa 3x25A) . Eli nykyaikaisessa sähkölämmitteisessä talossa, jossa saattaa olla 35A pääsulakkeet, kuukausimaksu on vielä tätäkin suurempi.

Sähköä toisaalta kuluu tässä yksin asuvan ikäihmisen taloudessa selkeästi vähemmän, kuin mitä esimerkiksi tässä artikkelissa arvioidaan.

Lämmintä käyttövettä tietenkin kuluu normaalia vähemmän kun suihkussa ei päivittäin käydä – ja kiuaskin lämpiää puilla. Myöskään pyykin- tai astianpesukonetta ei juurikaan käytetä. Televisio on päällä harvakseltaan ja uuniakin käytetään vain vähän.

Normaaleja kylmälaitteita kuitenkin talossa on – itse asiassa vähän ehkä normaalia enemmänkin, kun lapset säilövät satoaan kahdessa pakastimessa. Autokin on vielä lämmitysjohdossa kiinni talvikautena ahkerasti.

IDEOITA ITSELLE:

– Auton lämmitystä voisi automatisoida. Nyt asukas kytkee lämmityksen kaukosäätimellä  ja lämmitysajat saattavat olla hieman turhan pitkiä.
– Pakastimet pitäisi sulattaa säännöllisesti
– Sähkösopimusta voisi arvioida aina silloin tällöin. Yksi tällainen palvelu on esimerkiksi Sähkömittari.fi*, pyrin keräilemään lisää vastaavia tuonne ”työkaluja”-sivulle.

*kumppanuuslinkki

VESI


Yhteensä 242€ vuodessa
Kulutus 32m³ vuodessa.

(Kulutus 58€
Jätevesi 92€
Perusmaksut 92€)

Tässäkin kohdassa näkyy talon keskiarvoista poikkeaminen. Yksi senioriasukas kuluttaa vettä selvästi alle keskiarvon ( n. 150l/päivä ) Esimerkkitalossa taas päiväkulutus on tuosta noin 2/3, vaikka tähän lasketaan silloin tällöin vierailevien lasten ja lastenlasten saunomiset ja astianpesut.

Ennen talon viemäreiden sukitusta vaikutti suorastaan siltä, että vedenkulutus ei oikein riittänyt pitämään viemäreitä puhtaana ja huuhtelemaan karstaisissa putkissa kiinteämpää tuotosta kaupungin viemäreihin asti.

Jos haluaisi vertailun vuoksi laskea nelihenkisen perheen keskiarvokulutuksen näillä hinnoilla, olisi se kulutuksen osalta suunnilleen 400€ vuodessa + lisäksi vielä perusmaksut. Eli pyöreästi 40€ kuukaudessa.


JÄTEHUOLTO


129€ vuodessa

(Sekajätteen tyhjennys 2 kertaa kuukaudessa)

Jätteiden kuljetus ei suurta lovea tämän talon budjettiin vuosittain tee. Sekajäte haetaan usein vajaasta säiliöstä kahden viikon välein, mikä on kyllä siinä mielessä ihan hyvä, että talon nurkkia siivoillessa voi yhden jätesäkin hyvin parin viikon välein jätekuskien mukaan mahduttaa.

Tosin, jos asukas olisi vähän parempijalkainen tai paikalla olisi säännöllinen kotiapulainen, voisi kuivajätteen noudot harventaa kertaan kuukaudessa tai kahdessa – kunhan biojätteen kompostointi toimisi. Reilun viiden euron tyhjennyskerran hinnalla tuolla säästäisi melkein satasen vuodessa. Metallit, sanomalehdet ja lasipurkit kulkeutuvat nuoremman polven mukana keräykseen ja pahvit palavat saunan pesässä.

IDEOITA ITSELLE:
– Kompostin herätteleminen. Tästä saisi hyvää kasvuvoimaa myös mahdollista puutarhaa varten.
– Pahvia ja muovia voisi ihan ympäristösyistä kerätä ja kierrättää tehokkaammin.

VAKUUTUS


487€ vuodessa

(If:in Laaja kotivakuutus, sisältäen palovakuutuksen, vahinkovakuutuksen, vuototurvat ym.)

Tästä kohdasta ei kannata liikaa tinkiä, toki kilpailuttaminen kannattaa. Tämä summa kattaa kaikki kiinteistöön kohdistuvat vahingot, varsinainen koti-irtaimisto ei tähän sisälly.

Kannattaa tutustua omaan vakuutukseen tarkasti. Itse huomasin että tämä laaja vakuutusturva kattaa mm. tuhoeläintorjuntaan ja muutenkin rakennuksen kunnossapitoon liittyvää neuvontaa.

Myös mahdollisten putkirikkojen aiheuttamien vahinkojen korvauspolitiikkaan on hyvä tutustua. Tämä Esimerkkitalon tapauksessa vuonna 2018 tehty viemärisukitus laskettaisiin ilmeisesti muutaman vuoden ajan ”uudeksi” ja sen jälkeen korvattaisiin 75% mukaan – kuten hieman iäkkäämpi putkisto.

Tosin kuten yhtiön edustaja sanoo :  ”Kun saneeraus on tehty huolellisesti ja se toimii, ei ikävähennyksellä ole edes mitään merkitystä, koska vahinkoa ei tapahdu.”

NUOHOUS


90€ vuodessa

Määräysten mukaan pitää vakituisessa käytössä olevien kiinteistöjen tulisijat nuohota vuoden välein. Tämä on siis hyvin ennakoitava kustannus.

Esimerkkitalossa yhden nuohouskerran hinta muodostuu seuraavasti:

  • 1.savuhormi 20,00 €
  • Seuraavat hormit (2) á 10,00 €
  • Takka 15,00 €
  • Kiuas 15,00 €
  • Öljykattila 30,00 €

KORJAUS- JA HUOLTOKUSTANNUKSET


Tästä eteenpäin kulut ovat enemmän arvioita kuin toteutuneita.

Esimerkkitaloa ei kovinkaan paljoa ole ulkopuolisten toimesta korjailtu eikä huollettu. Joitain patteriventtiileitä on pariin kertaan viime vuosien aikana vaihdettu ja tietenkin tehty nuo suuremmat saneeraukset, eli käyttövesiremontti sekä viemärien sukitus.

Yksi retuperällä oleva säännöllisempi huoltokohde kuitenkin olisi, eli öljypolttimen huolto. Se pitäisi tehdä tällä öljynkulutuksella vähintään parin vuoden välein. Hintaa perushuollolle näyttäisi pienen vertailun perusteella kertyvän suunnilleen 150€.

Muuten huoltojen määrää on vaikea ennakoida, joten jätetään ne tältä erää tähän.

 

Yhteenveto: Omakotitalon kustannukset kuukaudessa


Kun yllä luetellut kulut jaetaan kuukausieriksi, saadaan tulokseksi pyöreästi 480€ kuukaudessa.

Summa kieltämättä on suurempi kuin olisin ennen tähän aiheeseen perehtymistä arvioinut.

Toisaalta, jos jaetaan tuo ”hoitovastikkeeksi /m²” saadaan summaksi 2,23€/ m² kuukaudessa.

Jos verrataan vaikka Tilastokeskuksen antamiin keskiarvoihin rivitalo- tai kerrostaloyhtiöissä, ollaan kuitenkin reilusti niiden alapuolella.

Tosin on todettava, että näissä asunto-osakeyhtiöitten luvuissa suuren siivun muodostavat korjaukset, joita taas Esimerkkitalon tapauksessa ei juuri lainkaan ole laskuissa.

Lisälaskelmia: Suurien saneerausten jyvittäminen vuosikuluiksi


Tuolla Esimerkkitalolla on siis uusittu käyttövedet ja viemärit parin viime vuoden aikana. Ajattelin vielä tässä laskelmien lopussa hieman tutkailla niiden laskennallista vuosihintaa mielenkiinnon vuoksi.

Jos laskennassa käyttää kotitalousvähennyksen jälkeistä hintaa kummankin saneerauksen osalta – ja laskennallisena järjestelmän elinkaarena pidetään vaikkapa 40 vuotta: tulisi vuosihinnaksi vajaa 400€ vuodessa – tai kolmisen kymppiä kuukaudessa. (10.000€+5.500€/40v)

Vertailun vuoksi, 60 vuoden elinkaari tekisi vuosihinnaksi 260€ ja surkeimmassa tapauksessa 25 vuoden elinkaari 620€ vuodessa.

Kun säästämisestä ja sijoittamisesta kovasti tällä hetkellä puhutaan, olisi tässä yksi käytännön esimerkki vaikka muutaman kuukausittaisen ravintolassa nautitun oluen sijaan. Varautuminen tuleviin remontteihin olisi hyvää taloudenpitoa, aivan kuten suuremmissa kerrostaloyhtiöissäkin.

Toivottavasti tästä jutusta oli sinulle hyötyä ja toivottavasti löydät blogini sivuilta muutakin kiinnostavaa!
Jos sinulla on vastaavia laskelmia esimerkiksi uudemmasta talosta, olisi mukava kuulla niitä vertailun vuoksi ja lisätä vaikkapa linkki sivuillesi.
Niin ikään rakentava kritiikki ja kommentointi on aina tervetullutta!

Jätä kommenttisi joko alhaalla olevaan kenttään, tai kerro ajatuksistasi esim. Twitterissä tai Facebookissa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *