Mistä omakotitalon kustannukset muodostuvat?

Näin blogiprojektin alussa ajattelin, että olisi aiheellista hiukan jäsennellä talosta aiheutuvia kuluja.

Kun en itsekään ole pitkään aikaan omakotiasumista harrastanut, on ehkä paikallaan hiukan muistella ja selvitellä mihin kaikkeen rahaa saakaan Talossa uppoamaan.

Tällä tavoin pääsisi ehkä helpommin selvittämään talousasioiden mittakaavaa ja vertailemaan mahdollisia tulevia talonnurkkien vuokratuloja kulupuoleen.

Keskityn tässä jutussa ainoastaan kiinteisiin kuluihin, koska yksi tämän harjoituksen ideoista on myöskin tuumailla miten talon saisi ns. ”talviunille”. Eli säilymään käyttökuntoisena ja tarvittaessa omaan tai esimerkiksi vieraskäyttöön otettavana. Näin ollen en laske esim. lämpimän veden, sähkön yms. osalta lainkaan tähän kulutetun energian määrää, vaan ainoastaan liittymien ja palveluiden kuukausimaksut. Lämmityksen osalta toki lähdetään siitä että peruslämpö on talossa koko ajan olemassa.

(Tätä aihetta on myös tarkoitus tutkia projektin edetessä lisää; eli miten paljon voi ylläpitokustannuksia laskea esimerkiksi sisälämpötilan laskulla tms.)

Kiinteistövero ja tonttivuokra


Tämä kulu ei varmaankaan jää huomaamatta, verottaja kyllä muistaa omistajaa lappusella vuosittain – aloitetaanpa siis siitä.

Kiinteistövero vaikuttaisi olevan Esimerkkitalon kohdalla muutamia satasia vuodessa. Tämä voisi olla vaikkapa ensimmäinen porkkana ja tavoite lähteä kehittelemään talon jakamissuunnitelmia – moisen summan voisi kuvitella vuodessa kyllä verojenkin jälkeen kertyvän jos saisi esim. jonkun varastotilan tai autotallin vuokrattua ulos.

Suurempi kustannuserä saattaa yllättäen ollakin tonttivuokra, mikäli talo ei omalla tontilla seiso.

Jos sopimus on suhteellisen tuore, saattaa vuokra olla muutamiakin tuhansia euroja vuodessa – halvoissa tonttivuokrissa taas saattaa olla sopimuksen uusiminen aivan kulman takana, jolloin muutoksia kulubudjettiin saattaa ikävä kyllä tulla – kuten tässä Arvopaperi-lehden jutussa ounastellaan.

Vaikka suurisuuntaisia vuokrauskuvioita ei olisikaan suunnitteilla, kannattaa kuitenkin myös ottaa huomioon että mahdollinen kiinteistön käyttötarkoituksen muutos saattaa vaikuttaa kiinteistöveroon. Tästä ei kuitenkaan tarvinne heti olla huolissaan vaikka talo muuttuisikin esim. ”kaupunkimökiksi” – näin ainakin tulkitsisin nämä verottajan rivit:

”Käytännön verotuksessa on lähtökohtana se olettama, että ympärivuotisen asumiseen sopivien omakotitalojen, rivitalojen, asuinkerrostalojen sekä muiden vakituiseen asumiseen tarkoitettujen rakennusten katsotaan olevan vakituisessa asumiskäytössä, jos niiden ei todeta olevan pääasiallisesti muussa käytössä.”

Eli asunnossa kirjoilla olemista ei näin ollen vaadittaisi.

Mutta jos jossain vaiheessa vuokrakuvioiden kautta talossa pyörisikin esim. jonkin pikkuyrityksen toimintaa, tilanne voisi olla toinen.

Lämmitys


Talonvahdin Esimerkkitalossa on perinteinen öljykeskuslämmitys. Jos ja kun suurempia muutoksia ei olla tekemässä, merkittävin tapa vaikuttaa lämmityskustannuksiin on selkeästi sisälämpötila. Olen jo nyt säädellyt pattereita pienemmälle niissä huoneissa missä ei päivittäin enää oleskelella ja samalla miettinyt alhaisinta lämpötilaa mihin talon jotkut osat voisi lämmityskautena laskea.

Tämän Aamulehden artikkelin perusteella voisi siis tietyissä huoneissa pitää patterit käytännössä täysin kiinni.

Tästäkin artikkelista löytyy vinkkejä ja suoria hyötyjä myös sisälämpötilaan www.ilmankos.fi/ilmastovinkit/laskelmat

Linkkisivuiltani löytyy muiden vertailusivustojen ohella myös mm. tämä
lämmitystapojen vertailulaskuri

Sähkö ja vesi


Vesi- ja viemäriliittymän perusmaksu on esimerkkikaupungissa noin satasen vuodessa, eli vajaa kahdeksan euroa kuussa. Näissä perusmaksuissa muuten on yllättävän paljon eroja, tutkin muutamien kaupunkien hinnastoja ja huomasin että erot saattoivat olla jopa kuusikertaiset(!).

Tosin kulutusmaksut olivat vastaavasti alhaisempia näissä kunnissa – ei siis välttämättä suurta eroa normaalitaloudelle, mutta mahdollisen ”talovahdin” kannalta ei lainkaan merkityksetön asia. Kannattaa siis tarkistaa tuo, mikäli vastaavassa tilanteessa olet. Tosin, näissäpä ei paljoa kilpailuttamisen mahdollisuutta ole…

Myös hinnoitteluperusteet vaihtelevat jonkin verran: Yksi vesilaitos ilmoittaa kuukausitaksan, toinen vuositaksan. Yleisimmin liittymätyyppi sentään määritellään vesimittarin mm-mitalla, mutta näköjään jossain liittymän koko taas kytketään talon neliömäärään.

Jos ei putkiliittymien hintaan voikaan vaikuttaa niin toisin on onneksi sähkösopimusten kanssa. Tässä kohdin voi vaikuttaa paljonkin kiinteisiin kuluihin sähköntarjoajan valinnassa. Perusmaksuttomia liittymiä löytyy, joten vertailusivuja käyttämällä voi räknäillä omaan tarpeeseen hyvän paketin.


 

Kilpailuta tästä sähkösopimuksesi helposti!

 

Jätehuolto


Tästä momentista ei suuria kiinteitä kustannuksia aiheudu. Kuukausimaksut pyörinevät alle kympissä ja kuivajätteen tyhjennysvälin pidennystä voi joko anoa tai sopia pidemmästä välistä suoraan jätekuljetuksesta vastaavan yrityksen kanssa. Kannattaa tarkistaa oman kunnan määräykset ja tiedot. Harvennetussa välissä vaatimuksena on tosin että kompostoinnista huolehditaan ja hyötyjätteet viedään asianmukaisiin keräyspaikkoihin.

(Kompostoinninhan voisi vaikka antaa esimerkiksi mahdollisten pihan käyttäjien hoidettavaksi…)

Jätehuollon pidempiaikaistakin keskeytystä voi hakea, mikäli voidaan perustella että kiinteistöä ei käytetä oleskeluun. Tätäkin kannattanee harkita jos tiedossa on useampien kuukausien pätkä, jolloin taloa käytetään esim. ainoastaan varastona.

Kotivakuutus


Koska kyseessä on (todennäköisimmin) yksityisen omistama kiinteistö, vaikuttaisi siltä että vakuutusturva voidaan hoitaa ainoastaan kotivakuutuksen kautta. Tässäkin kustannuksessa kilpailutus ja neuvottelu varmasti kannattaa. Lisäksi kannattanee muokata vakuutus mahdollisimman pitkälti sellaiseksi että se kattaa lähinnä rakenteisiin kohdistuvat vahingot.

Myös irtaimiston arvoa kannattaa hetki pohtia – ”talviunilla” olevassa talossa todennäköisesti irtaimiston arvo voi jäädä matalammaksi kuin mitä vakuutusyhtiöt keskimäärin vakuutettavan neliömäärän perusteella arvioivat. Jotkut vakuutusyhtiöt antavat nimittäin mahdollisuuden pelkän neliömäärän sijaan määritellä talon irtaimistolle arvon – joka tietysti vaikuttaa myös siltä osin vakuutusmaksuihin. Kannattaa siis tässäkin asiassa käyttää hetki vertailuun.

Arvio Esimerkkitalon vakuutusten vuosimaksusta näyttäisi olevan noin 500€ luokkaa

Korjaus- ja huoltokustannukset


Tätä kohtaa on hyvin vaikea arvioida, mutta realistina pitää toki näihinkin kustannuksiin varautua. Hinta-arvioita on hieman turha lähteä tähän edes esittämään, kaikki riippuu niin paljon siitä, mikä mahdollisesti vaatii korjausta tai huoltoa + siitä kuinka paljon itse pystyy ja ehtii tekemään.

Ennakoitaviin kuluihin kuuluu ainakin lakisääteinen nuohous (kerran vuodessa). Muita väistämättä ulkoistettavia töitä voisivat olla esimerkiksi mahdollinen öljypolttimen huolto tai korjaus sekä vesijohtoihin ja viemäreihin liittyvät toimet. Ainakin jokunen satanen vuotta kohden olisi varmaan hyvä budjetoida näihinkin.

Kerrostaloyhtiöiden vuosikorjauskulut näemmä pyörivät 1-2€/m2 kieppeillä, mutta vaikea arvioida miten paljon niistä saa suuntaa omakotitalon ollessa kyseessä.

Yhteenveto


Oman Esimerkkitalon kuukausittaiset kiinteät kulut asettuisivat lämmityskulut mukaan lukien näiden arvioiden mukaan noin 350 euron kieppeille.

Tästä kuitenkin luulisin pystyvän nipsaisemaan juurikin huoneiden lämpötilan osalta. Mutta jotain osviittaa tämä antaa.

Harjoituksen seuraava vaihe olisi sitten kai alkaa miettimään keinoja laittaa talo / kiinteistö osallistumaan näihin ylläpitotalkoisiin.

Siirry katsomaan millaisia säästövinkkejä ja tulonlähteitä voisi näitä kuluja kattamaan keksiä.
Lisää ideoita


Kaikki kommentit, jutun herättämät ajatukset sekä mahdolliset uudet blogiaiheet ovat erittäin tervetulleita!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *