Omakotitalon öljylämmitys ja patteriverkosto


Tutustumista vanhan omakotitalon lämmitysjärjestelmään

Kesä sitten mennä vierähtikin lomailun lisäksi muissa mökkihommissa, enkä harmikseni saanut kirjoitettua Talonvahti-blogiin oikein mitään uutta tähdellistä.

Nyt kylmempien kelien jo häämöttäessä taivaanrannassa sain kuitenkin aikaiseksi ryhtyä hieman paneutumaan talon lämmitysjärjestelmään. Muistan kuinka se hieman nuorempana suorastaan hieman hirvitti: Miten oppia joskus hallitsemaan tätä konehuonetta kaikkine hanoineen ja venttiileineen..?

Talossahan on siis alkuperäinen vesikeskuslämmitys, johon on 60-luvulla asennettu öljypoltin alkuperäistä koksikattilaa korvaamaan. Mukava detalji on kuitenkin se, että vanha koksikattilakin tuossa on vielä rinnalla kiinni – ei ole sitten pelkästä öljystä riippuvainen, jos vaikka lipeää maailman meno oikein hulluun suuntaan… Toki tästä aiheutuu myös tuo edellä mainittu monimutkaisuus

Vanha lämmitysverkosto on toiminut onneksi suurimmalta osin varsin hyvin, ainoastaan tuo vanha paisuntasäiliö yläkerrassa alkoi joitakin vuosia sitten vuotamaan. Tähänhän oli syynä siis loppujen lopuksi verkostoon kertynyt ylipaine, joka aiheutui puhjenneesta vesikierukasta lämminvesivaraajassa. Aiemmin tapahtunutta:

Kun ”omakotitalon toteutuneet kustannukset” -artikkelia kirjoittaessa laskeskelin noita talon toteutuneita kuluja, hieman yllätyin talon öljynkulutuksesta. Toki neliöitäkin on paljon, lisäeristyksiä ei ole tehty tai ikkunoita uusittu ja kaiken lisäksi seniorin ollessa asukkaana yleislämpötila on melkoisen korkea. Tämän myötä aloin lueskelemaan hiukan enemmän öljylämmityksestä ja havahduin siihen, että poltinta ei oltu varmaankaan aikoihin huollettu. Isäukko on varmaan tavannut jotain suuttimia vaihdella, mutta ei ole enää viime vuosina tullut moinen mieleen.

Päätin siis etsiskellä lähiseudulta firman, joka tuon perushuollon voisi hoitaa ja samalla katsella vähän lämmityspuolta yleisemminkin. Talosta löytyy erilaisia patteriventtiileitä, aivan uudesta alkuperäiseen 40-luvun messinkihanaan. Useat noista eivät ihan moitteetta pelaa, joten idea oli ottaa vähän samalla selvää parannusmahdollisuuksista.

Ja noin muutenkin olisi hyvä olla yksi numero kännykässä siltä varalta, että kovilla pakkasilla poltin kunnolla kyykkää tai muuta mukavaa sattuu.


Öljypolttimen huolto

Itse polttimen huollossa ei kauaa ihmetelty, asentaja vaihtoi suuttimen (mikä olikin melkoisen nokeentunut), suodattimen ja putsaili liekkivahdin. Lopuksi tehtiin vielä turvajärjestelmien tarkistus, eli liekkivahti irti ja tsekkaus, että poltin sammuu. Itse kattilan pesä kuulemma oli yllättävänkin puhdas, joten tälle ei tällä erää tehty mitään. 

Likainen öljypolttimen suutin

Jäljempänä mainittujen herkistelyjen ja konsultointien kanssa hommaan kului tunti, ja hintaa hommalle tuli noin 130€. Olin suoraan sanoen varautunut enempään.



Lämmitysjärjestelmän paine

Verkoston paineen kanssa on ollut myös vähän opettelemista tässä parin vuoden harjoittelevan talonmiehen taipaleella. Alun perin järjestelmä on ollut ns. avoin, eli yläkerran katossa on ollut paisuntasäiliö, mihin lämpiävä ja sitä myöden laajeneva vesi on voinut siirtyä. Tämän myötä maksimipainekin on ollut suoraan pääteltävissä vesipatsaan korkeudesta – eli paisuntasäiliön korkeuserosta kattilaan.

Nyt kun tuonne on asennettu kalvopaisunta-astia, voi verkostossa ylläpitääkin pientä lisäpainetta, kun vesi ei lähde pakenemaan paisuntasäiliön varoventtiilistä. Talolla käynyt putkiasentaja suositti lonkalta ”kilon” painetta. Suomennettuna 1bar, mikä vastaisi tuolla vanhan manometrin asteikolla 10 metriä korkeutta. Jos haluaa hifistellä, löytyy esimerkiksi täältä laskuri muunnoksiin:

Jkauppi.fi: Convert pressure

Vanha painemittari

Kunhan tästä lämmityskausi alkaa, onkin kiinnostavaa nähdä lähtevätkö  yläkerran patterit kuumenemaan tehokkaammin. Kokeilin huvikseni jo kesäkaudella paineen lisäämisen (muutama kymmenys) jälkeen avata paria ilmaruuvia – ihan mainiosti tulikin verkostosta ilmaa jo viileämmistäkin pattereista.

Tässä myös yksi linkki erään putkiliikkeen ajatuksiin lämmityspattereiden paineeseen liittyen:

LVI Pitkälä: ”Mikä on sopiva lämmitysverkon paine?”


Jumiutuneet patteriventtiilit

Näitä tosiaan Talosta löytyy, uudemmissa tapaa termostaatin kara syksyisin olla jumissa, eikä patteri siksi lämpene. Lisäksi vanhoja messinkihanoja on jämähtänyt (useimmiten ”auki”-asentoon). Karoja herkisteltiin ihan niin kuin olen itsekin tehnyt, eli termostaatin irrottamisen jälkeen vasaralla runkoa naputtelemalla sekä neulaa siirtoleukapihdeillä sisään painelemalla. Näihin puuhiin löytyy vinkkejä eri puolilta nettiä – vaikka esimerkiksi tuolta:

Tee itse -lehden video: Korjaa kylmä patteri

Vanhanaikaisten kierrettävien venttiileiden kanssa ei paljoa saatu valittavasti saatu aikaan. Varovasti koetettiin pihdeillä vääntää, mutta totuus on se, että jossain kohtaa saattaa ns. ”napsahtaa” eikä se ole hyvä juttu. Myöskään mitkään öljyt tms. eivät tässä hommassa ole kuulemma avuksi. 

Vanha patteriventtiili

Jumittuneita hanoja oli myös pannuhuoneen lähistöllä, mm. laajennusosan kierron katkaisua varten. Nämä vinokaraiset kuulemma ovat kaikkein herkimmin jumittavia. Ehkä nuo vaan pitäisi joskus kaikki uusia ja poistaa samalla nuo asbestia sisältävät eristeet. 


Patteriventtiileiden vaihto jäädyttämällä

Pari venttiiliä tuolla talolla onkin uusittu lähiaikoina. Tämähän pystyy nykyisin hoitamaan niin, että putkimies luon jäähdytyslaitteella jäätulpan tulovesiputkeen, jolloin venttiilin pystyy vaihtamaan ilman verkoston tyhjentämistä. Tämä ei kuitenkaan ole kovin nopeaa touhua, jos tarvetta on useammalle vaihdolle. Ainakin meillä käyneen asentajan mukaan maksimissaan pari kolme venttiiliä kannattaa vaihtaa tällä metodilla, muuten on fiksumpaa tyhjentää koko patteriverkosto. Tuollainen kaikkien termostaattien & venttiileitten vaihto pitäisi mennä noin päivässä – toki toleranssia pitää olla kun yllätyksiä voi ymmärrettävästi tulla.

Tästä blogista näkee vähän, miten tuo jäädytyshomma toimii:

Jussinputkiblogi: lammitysjarjestelmien-asentaminen

Jos tuohon hommaan tulisi lähdettyä, olisi tietysti mahdollista ja helpompaa samalla huuhdella koko verkosto:



Patteriverkoston huuhtelu

Näitä puhdistusten mainoksia tulee aina silloin tällöin vastaan. Mielipiteitä kuulee suuntaan ja toiseen, mutta tämäkin on käynyt mielessä. Koska itsellä ei ole kokemuksia, suosittelen lukemaan esimerkiksi tämän artikkelin:

Suukkoship.blogspot.com: ”Lämmitysverkoston puhdistamisen tarve”

Itse tuosta hyvästä jutusta jäi mieleen erityisesti se, että jos verkosto on selkeästi rautaa ja kuparia, ei happea pääse järjestelmään ja se voi kestää vaikka sata vuotta. Jälleen osoitus siitä, että pelkkä käyttöiän perusteella toimiminen tai systeemin uusiminen ei ole ehkä aina tarpeen. Välillä sapettaa tuo uusimisvimma pelkän iän perusteella, oli sitten kyseessä ikkunat tai vaikkapa juuri patteriverkosto.

Tästä löytyy yhden palveluntarjoajan artikkeli huuhtelusta:

Erkkakulmala.fi: ”Lämmityspatteri ei lämpene, auttaisiko puhdistus?”

Lisää luettavaa aiheesta löytyy esim Turun Sanomista ja YLE:ltä


Jossain kohdin pitäisi ehkä ottaa kantaa myös koko öljylämmityksen mielekkyyteen. Pitääkin alkaa vähän opiskelemaan maalämmöistä ynnä muista hyvissä ajoin. Kaukolämpöön tuota tupaa ei valitettavasti tällä erää saa liitettyä, vaikka aika taajaman keskustassa onkin.

Jätä sähköpostiosoitteesi mikäli haluat tiedon uusista artikkeleista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *