MÖKKI KEVÄTKUNTOON

Moni perinteinen suomalainen kesämökki viettää talvikauden tyhjillään ja omillaan. Perinteisessä lautamökissä tuskin on peruslämpöjä valvonta-automatiikasta puhumattakaan. Jonkinasteinen jännitys siis saattaa olla läsnä, kun ensimmäisen kerran mökillä vierailee talven jälkeen. Onko kaikki ehjänä, eihän ole ollut asiattomia vieraita, eihän puita kaatunut jne jne.

Itse ole silloin tällöin talvellakin oman suvun mökillä piipahtanut, mutta tänä vuonna ei sopivaa saumaa sattunut ja ensimmäinen mökkireissu on edessä vasta huhtikuussa.

Syksyllä kirjoittelin juttua omista kesämökin syystöistä ja nyt onkin luontevaa listata omia kevätrutiineita, mitkä jo jossain muodossa omalla to-do-listalla ovat.

MÖKKITIEN AURAUS JA OSTOSLISTAN TEKO

Kun kaupungin kaduilla ei enää lunta näy, saattaa tilanne olla metsäisellä mökkitiellä aivan toinen. Jos siis mökinhaltijana oleminen ei ole vielä tuttua, kannattaa varmistautua siitä, että autolla pääsee sinne minne aikookin. Itse asioin pari kertaa vuodessa lähimmän maalaistalon väen kanssa aurausasioissa. Eduksi on ottaa huomioon aikataulut hyvissä ajoin. Ensinnäkin maatilan väellä saattaa olla jo muita kiireitä, eikä myöskään lumiauraa lähdetä mielellään kiinnittämään uudelleen koneisiin jos vaikka edellisestä lumisateesta on jo kulunut pidemmän aikaa.

Ihan tavallisen kauppalistan tekoon kannattaa myös käyttää vähän perusteellisemmin aikaa. Harvalla mökillä nimittäin on näin kevättalvella ruokakaapeissa samaa sisältöä, kuin vaikka elokuun alussa. Itse otan syksyllä kuvat kuiva-ainekaapista, niin voi tarkistaa perusvaraston tilanteen eikä esim. ruokaöljyä tai sinappia tarvitse lähteä hakemaan erikseen kyliltä.

Jos mökillä on pienkoneita, kannattaa myös muistella mikä on polttoainetilanne. Jos kannu onkin tyhjä tai jäänyt säilömättä bensiinin stabilointiaineella , voi polttopuiden teko tai ruohonleikkuu sakata heti alkuunsa. Pienkonebensiiniä saa onneksi myös muutaman litran näppärissä pikkukannuissa, maksaa toki enemmän kuin 98E, mutta säilyy hyvin eikä myöskään juuri savuta. Sellainen on helppo napata mukaan, vaikka varsinainen jerrykannu mökillä olisikin.

MÖKISSÄ SISÄLLÄ

Yleensä pidemmän tauon jälkeen mökille saapuessa tulee vilkaistua paikat pikaisesti läpi. Varsinkin jos on ollut tuulisempaa keliä tai pidempi tauko edellisen käynnin jälkeen. Tässä kohdin on hyvä tarkistaa myös palo-ja häkävaroittimien paristojen kunto ja nollata mahdollisten sähkökatkojen aiheuttamat vilkkuvat kellot esim. liedessä.

Monelle mökkiläiselle kevään ensimmäinen käynti tarkoittaa myös hiirien aiheuttaman sotkun kohtaamista. Meidänkin mökillämme tämä oli vuotuinen riesa, mutta pikku hiljaa olen saannut hiiret pysymään poissa sisätiloista onnistuneesti. Kannattaa lukeakin oma juttuni tästä aiheesta! LINK!

Jos hiirivahinkoja kuitenkin vastaan tulee, kannattaa yrittää tässä kohdin vähän leikkiä rikostutkijaa ja painaa mieleen ainakin pahiten sotketut paikat ja yrittää päätellä hiirien reitit. Mahdollisten papanoiden siivoamisessa kannattaa malttaa ja unohtaa imurin käyttäminen; huonolla tuurilla jätöksistä saattaa saada hengitysilmaan myyräkuumetta aiheuttavia hiukkasia. Märkä rätti on turvallisin, kuten tässä Iltalehden jutussakin mainitaan.

Helpoin tapa reittien tukkimiseen on varta vasten tarkoitukseen tehty karkea teräsvilla. Sitä on helppo sulloa pieniin rakohin mistä hiiret taloon tulevat.

KYLMÄN MÖKIN LÄMMITTÄMINEN

Kylmään mökkiin tullessa on itselläni ensimmäisenä ohjelmassa tulen tekeminen. Oman mökin (osittain varaava) takka onneksi vetää käytännössä aina, eikä ongelmia vedon kanssa juuri koskaan ole. Sisällä onkin aina valmiiksi hyviä sytykkeitä ja kuivia puita käsillä, ne kannattaa hoitaa aina lähtiessä vaikka kuinka laiskottaisi.

Jos touhutaan oikukkaamman uunin tai vaikka puuhellan kanssa, kannattaa keskittyä tähän vaiheeseen vähän enemmän:

Kylmä hormi saattaa tosiaan vetää huonosti, ja itsekin tarkistan vaikka pienen sanomalehden palan sytyttämällä että veto on varmasti ok. Nuorena aikanaan sytytin täyteen paperiroskaa sullotun pönttöuunin, mikä ei sitten vetänytkään. Ei koskaan enää.

(Tässä tapauksessa auttoi isältäni oppima kikka, mitä en kyllä voi turvallisuussyistä suositella: Kiipesin katolle tiputtelemaan hormiin palavia sanomalehden sivuja, tämä sain hormin vetämään ja kytevän roskan muodostaman sankan savun suunnan sinne minne pitikin. Mutta vakavasti, ei ollut hyvä idea juosta katolle puolipaniikissa olohuoneen täyttyessä savusta)

Jos hormi ei vedä, parempi tapa on sitä hiljalleen lämmittää vaikka asettamalla kynttilä tai vastaava mieluiten vaikka lattiatasossa johonkin alatasossa olevaan nuohousluukkuun. Lämpöpuhallintakin voi käyttää kunhan ei pöllytä tuhkaa pitkin tupaa. Tuohta ei myöskään kannata välttämättä käyttää sytykkeenä ellei vedosta ole takeita, savu on sen verran sankkaa väärään suuntaan tullessaan.

Tulisijan lämmittämisen suhteen kannattaa ottaa rauhassa, kivet / tiilet saattavat haljeta lämpötilan äkillisesti muuttuessa.

Itse olen jättänyt tulitikkujen käytön melkein kokonaan, ovat varsinkin kylmässä talven oltuaan niin huonosti syttyviä. Hommasin pienen kaasupolttimen*, sillä syttyy hyvin tulisija ja muutakin käyttötarkoitusta löytyy aina teknisistä hommista lohinigirien pikapaahtamiseen. 

Kylmässä mökissä tekisi ehkä mieli pistää pellit ajoissa kiinni ja pitää kaikki hiilloksen lämpö tuvassa. Ei kuitenkaan kannata – taas viime reissulla alkoi häkävaroitin piippaamaan vaikka omasta mielestä oli mukamas pitkään hiipunut hiillos.

MÖKIN KEVÄTTYÖT ULKONA

Vaikka edellisvuoden pudonneet lehdet jäävätkin ruohon kasvaessa peittoon ja maata lannoittamaan, on kyllä keväisin mukava vähän haravoidakin. Ainakin portaiden edustat ja kulkureitit siistiytyvät kummasti ja myös kuivuvat nopeammin kun saa märät lehdet pois. Ruohokin alkaa itää vähän vauhdikkaammin, kun ei tarvitse lehtimaton läpi itujen puskea.

Omalla mökillä on aika kosteaakin maaperää, joten mieluusti haravoin ainakin kaltevalta pinnalta myös ajotien rengasurista lehdet. Kuivuu tie nopeammin eikä ole niin kurainen, nurmikkokin vaurioituu vähemmän kun rengas saa pitoa.

Pihakalusteet ovat toivottavasti kuivia talvisäilöstä otettaessa, nyt voisi olla hyvä sauma myös hoitaa niitä mahdollisella puuöljyllä tai vastaavalla. Kannattaa tässäkin kuitenkin ennakoida ja pitää maltti mukana, monet lutraavat öljyä tavan vuoksi vaikka vähemmälläkin pärjäisi.

Jos mökillä on vaikka kottikärryt, kannattaa tarkistaa rengaspaineet ennen kuin niitä kiireen keskellä tarvitsee. Lättänällä renkaalla väsyttää itsensä ja sen lisäksi saattaa vanne ja kumikin vaurioitua jos oikein painavaa tavaraa kuljettelee.

PUUTARHA ALULLE JA OMENAPUUT SIISTIKSI

Jos ensimmäiset mökkireissut osuvat yöpakkasten aikaan, ehtii vielä hyvin leikkailemaan omenapuitakin. Voin suositella tätä vanhempienkin puiden kohdalla, pienellä pitkäjänteisyydellä saa nimittäin paljon iloa.

Tuolla meidän mökkimaakunnassa omenapuut ovat yleensä sellaisia parikerroksisen talon korkuisia, varsinkin maalaistalojen pihoissa. Omppuja tulee hurjasti, mutta eipä niitä kukaan puusta saa poimittua. Tippuvat sitten maahan ja vaurioituvat, kooltaankin ovat aika pieniä. Puoliso alkoi meillä parturoimaan hiljalleen puita omenatarhojen tapaan mataliksi sateenvarjomalleiksi. Hedelmät ovat suurempia, niitä on myös toki vähemmän, mutta hävikkiä ei juurikaan pääse tulemaan kun pudokkaat eivät ole niin suuri riesa. Vinkkejä leikkaamiseen löytyy vaikka täältä.

Kasvimaatkin olisi hyvä aloitella ajoissa. Jos maat on käännetty syksyllä, routa on todennäköisesti tehnyt tehtävänsä ja mukavasti kuohkeuttanut maata. Rikkaruohojen juuretkin ovat toivottavasti paleltuneet pakkasissa. Lapsuudessa oli tapana ripotella uuneista tuhkaa kasvimaille keväthankien aikaan. Sulaminen ja lämpeneminen nopeutuu ja maakin paranee.
Kannattaa kuitenkin tarkistaa mille kasveille tuhka sopii.

Kun maa sulaa, kuivuu ja lämpenee, voi kevätkylvötkin aloitella vähän aiemmin jos vaan lämpötila sallii.

Keväällähän olisi myös paras aika tehdä polttopuita – jos omalta tontilta kaadettavaa löytyy. Puissa on vähän nesteitä ja kevätaurinko ja navakat tuulet kuivattavat halotut klapit hyvin. Vanha kansa edellytti aina ns. ylivuotista, eli kahden kevään kuivaamista, mutta jos tekee pientä halkoa ja saa puut keskikesän jälkeen ilmavaan paikkaan katon alle, pitäisi kevättalvella tehtyä pilkettä pystyä polttamaan jo tulevana talvena. Metsälehti kertoo lisää polttopuiden kuivattamisesta.

KESÄMÖKIN VESIPUMPPU

Sitten kun jäät ovat lähteneet ja yöpakkaset hellittäneet, on aika askarrella mahdollinen vesipumppu paikalleen. Tähän hommaan perinteisesti saa hieman aikaakin menemään, riippuen kaluston kunnosta ja järjestelmän yksityiskohdista.

Omalla mökillä homma menee suunnilleen seuraavasti:

• Kanna pumppu rantaan (ollut talven pakkaselta suojassa)
• Avaa hana ja liitä vesiletku pumppuun Hieman systeemistä riippuen voi mennä ihan käsinkin, mutta voi tarvita myös jonkin sortin pihtejä* jos kyseessä vaikka musta muoviputki ja messinkiliittimet. Älä kuitenkaan ylikiristä mitään letkuliitoksia.
• Tarkista että vastapaine on ok – eli painemittarilla varustettu pyörän/auton pumppu kiinni paisuntasäiliössä olevaan autoventtiiliin ja lukeman tarkistus/ mahdollinen lisäilman pumppaus. Tämä mahdollistaa sen, että pumppu ei aivan pienimmästä paineenlaskusta tai hanan avaamisesta aina käynnisty, vaan vettä tulee aluksi pelkällä paineella. Käynnistyminen asetetaan omassa pumpussa kahdella ruuvilla jotka ovat helposti aukeavassa muovikotelossa.
• Sijoita imuletku järveen siten että suurempia mutkia korkeussuunnassa ei tule. (Tämä on ainakin itselläni haastavin osuus, suunnitteilla tosin on jälleen uudenlainen ratkaisu mikä helpottaisi asennusta ja toisaalta pois nostamista syyskylmillä)
• Valuta imuletku täyteen vettä ja liitä pumppuun.
• Valuta pumppuun ns. siemenvesi, yläosasta pitäisi löytyä pieni korkki –  pikku suppilolla tai kastelukannulla vaan täyteen vettä.
• Kytke pumppuun virta ja laita peukut pystyyn.
• Jos vettä ei ala tulla, kyseessä on useimmiten se, että imuletkussa on ilmaa jossain mutkassa. Pieni imuletkun heiluttelu saattaa auttaa. Myös siemenvettä voi joutua tässä tapauksessa lisäämään jos se valahtaakin pumpusta imuletkuun ilmakuplan poistuessa. Myös imuletkun päässä oleva ns. takaiskuventtiili saattaa olla jumissa, eli ei aukea imun muodostuessa. Jos se olisi jumiutunut auki, ei letkussa luonnollisesti aluksi täytetty vesi pysyisi.
• Pumpun äänestä kuulee hyvin, milloin vesi alkaa sinne nousta ja paine kehittyä. Jos mitään ei tapahdu, älä käytä pumppua kuivana pitkiä aikoja vaan jatka vianetsintää.
• Itselläni on pumpussa lähtevälle vedelle haaroitus. Eli voin laskea ensin kasteluletkusta vettä niin kauan että pumppu toimii hyvin ja viimeiset ilmakuplat ovat poistuneet. Sitten suljen sen lähdön ja kipaisen mäelle katsomaan miten vesihanasta vesi juoksee. Tässäkin kohtaa saattaa hana ”yskiä” aika voimakkaastikin kun letkuun jäänyt ilma poistuu. Anna vaan rauhassa veden juosta kunnes rauhoittuu.
• Kun hanat sulkee, pumppu todennäköisesti käy vielä hetken ja kehittää sen mainitsemani paineen oikeaksi. Pumpuissa on usein painemittari jonka avulla sammutus ja käynnistyspaineen säätäminen helpottuu.
• Itselläni on tällainen AL-KO merkkinen pumppu*, hieman vanhempaa mallia tosin. Ainakin meillä kestänyt yli  kymmenen vuotta, kunhan muistaa nostaa talveksi lämpimään. Tuo vastapainekalvon kumi hapertuu nimittäin kovissa pakkasissa. 

KIRJALLISET TYÖT – MÖKIN REMONTTIEN SUUNNITTELU

Jos energiaa riittää ensimmäisen mökkiviikonlopun jälkeen, kannattaa käyttää vielä hetki aikaa sisätiloissa toimistohommien äärellä.

Meidän sukumökillä silloin tällöin esiin nouseva kysymys on: ”milloin on roskien tyhjennys?”

Osa kunnista ei tarjoa sekajätteelle yhteiskeräyspisteitä vaan vaatii oman jäteastian tontin rajalle. Onneksi tämän voi hankkia kimpassa mökkinaapurien kanssa. Joka tapauksessa, kun jäteauto käy luultavasti kerran kuussa, kannattaa huolehtia siitä, ettei tyhjää säiliötä käydä noutamassa. Siksi siis kannattaa kirjoittaa näkyville lappu, missä noutopäivät on helposti nähtävissä. Mökillä todennäköisesti on kuitenkin kaikenlaista roinaa on kertynyt nurkkiin ja jos tilaa astiassa on, kannattaa täyttää säiliö samaan hintaan.

Keväällä kannattaisi myös kartoittaa mahdollisesti tarvittavan ulkopuolisen avun tarve ja ottaa yhteyttä potentiaalisiin tekijöihin. Jos vaikka laiturin uusimisessa tarvitsee apua, kannattaa sitä kysellä keväällä, eikä viikkoa ennen lomien alkua jos juhannukseksi homman haluaa kuntoon.

Lisää aiheeseen liittyviä artikkelelita löytyy paljon, vaikkapa Taloon.com ja Tulikivi tarjoavat sivuillaan hyviä vinkkejä.

Toivottavasti tästä jutusta oli apua, ja mikäli jotain oleellista tuntuu unohtuneen, kiitos etukäteen mikäli viitsit vaikka tuohon kommentteihin puutteista tai lisäideoista vinkata!