Paljonko mökin ylläpito maksaa?
Talonvahti-blogini ensimmäinen juttu käsitteli omakotitalon kustannuksia. Ajattelin että se on itsellenikin paras tapa lähteä ottamaan haltuun koko ajan lisääntyvää vastuuta vanhan lapsuudenkotini ylläpidosta.
(Koko blogin synnystä ja kirjoittajasta on lisää juttua täällä.)
Vahingossa tämä ensimmäinen tekstini on ollut myös ehdottomasti koko blogin luetuin juttu. Aloittelijan tuuria, mutta myös selvästi kiinnostava ja tarpeellinen aihepiiri.
Koska kiinnostus kesämökkeihin on varsinkin koronavuoden 2020 aikana huimasti lisääntynyt, ajattelin avata kustannuspuolta myös sukumme kesämökin osalta. Huoltovastuu on tämänkin kiinteistön kohdalla siirtynyt viime vuosien aikana pitkälti minun käsiini. Kustannusten osalta edellinen sukupolvi on kuitenkin vielä ollut osin laskujen maksamisesta vastuussa, joten tämä on myös minulle itselleni erittäin hyvä harjoitus ja kustannuskokonaisuuden kartoitus.
Toivottavasti siis saat tästä edes hieman etsimääsi tietoa!
MÖKIN KIINTEISTÖVERO
Tästä on hyvä aloittaa listaus, suuruuteen kun ei oikein voi omilla toimillaan vaikuttaa. Veron määräytymiseen vaikuttavat tietenkin tontin ja rakennusten pinta-ala sekä rakennusten ikä ja arvioitu arvo. Kiinteistöveroprosentti saattaa olla samassa kunnassa 2-3 kertaa suurempi kuin vakituisen asunnon ja veroprosentti vaihtelee kunnittain muutenkin varsin paljon.
Hyviä artikkeleita sekä laskureita veron arvioimiseen löytyy näistä linkeistä:
Miten kesämökin kiinteistövero määräystyy (Taloustaito)
Kiinteistöveroprosentit 2020 (Vero.fi)
Perusmökin kiinteistövero on vuodessa useimmiten muutamia satasia.
Talonvahdin sukumökin kiinteistövero on
520€.
Noin 5 000 m2:n tontilla Hämeessä on kaksi vapaa-ajan rakennusta + sauna – rakennukset ovat keskimäärin viidenkymmenen vuoden ikäisiä.
MÖKIN LÄMMITYSKUSTANNUKSET JA SÄHKÖNKULUTUS
Omalla mökillä lämmitys on suurin vuosittainen kuluerä. Tähän on tosin hiljakkoin vaikuttanut paljon myös poikkeusaika, jolloin mökillä on oleiltu paljon myös kesäkauden ulkopuolella. Sähköä on siis kulunut reilusti enemmän kuin aiemmin.
Lämmityskustannuksiin vaikuttavat luonnollisesti hyvin paljon mökin koko, rakenteelliset ominaisuudet, lämmitysmenetelmät sekä mökin käyttö. Jos mökki on ”talvikylmä” ja käyttöä on lähinnä kesällä saattaa pärjätä nollabudjetilla – ainakin jos ainoa lämmitystapa on puu ja polttopuut saa omalta tontilta tai naapurin harvennustähteistä.
Jos taas puhutaan talviasuttavasta, juoksevalla vedellä varustetusta mökistä, voi lämmityslaskureihin (E-neuvonta) syöttää muitta mutkitta omakotitaloa vastaavat speksit.
Useimmilla mökeillä puhutaan varmasti välimuodoista: omaa tai ostettua puuta poltetaan varaavassa takassa ja sähkölämmitystä käytetään kylmempinä aikoina osassa tiloja. Omalla mökillä pärjätään omilla polttopuilla, joten siirrytään suoraan sähköön – lämmitys kun on se suurin sähkösyöppö:
KESÄMÖKIN SÄHKÖNKULUTUS
Koska tämäkin kustannus vaihtelee aina nollan ja tuhansien eurojen välillä mökistä riippuen, niin laitan suoraan oman hämäläismökin kulutustietoja. Että saa edes vähän kättä pidempää arvioinnin avuksi.
Ensin hieman tietoa kulutuslukemien taustaksi:
Varsinainen mökki (n.70m2)
- Vanha, purueristeinen yhtä uudempaa laajennushuonetta lukuunottamatta
- Kiinteitä sähköpattereita teholtaan yhteensä n. 5kW
- Lisälämmittimiä kylmän mökin lämmittämiseen n. 3kW
- 1800W induktiolevy tiskiveden lämmittämiseen
- 2 jääkaappipakastinta
- Varaava takka
Kaksikerroksinen hirsiaitta (n.60m2), ei eristeitä.
- Kiinteitä pattereita n. 2 kW
- Harvoin (kylmästä lämmitettäessä) lisälämmitin, n. 1 kW
Sähkönkulutukset viime vuosilta:
| 2020 | 6425 kWh |
| 2019 | 3032 kWh |
| 2018 | 3984 kWh |
Vuonna 2018 etäohjattava rele eli omaa elämäänsä – sieltä löytyi syypää korkeaan kulutuslukemaan.
Koronavuosi siis yli tuplasi sähkönkulutuksen kun käyttöä oli paljon aiempaa enemmän nimenomaan kevät- ja syyskuukausina. Poikkeuksellisesti peruslämpöä tuli varsinkin syksyllä pidettyä melko korkeana. Tämä alempana oleva kulutusgraafi kertookin myös omaa kieltään lämmityksen osuudesta kulutuksessa.
Suosittelen muuten ottamaan oman sähköyhtiön portaalin haltuun, vaikka kerrostaloasunnossakin!
Rahaa paloi sähköön hieman alle
1.500€ euroa,
mikä yllätti itsenikin. Kannattaa huomata myös, että tästä kaikesta siirtomaksun osuus oli yli tuhat euroa – joten sopimuksien kilpailuttaminenkaan ei läheskään koko sähkölaskuun vaikuta. Verkkoyhtiölle maksetaan mukisematta, sähkökaapeleita kun ei voi vaihtaa.
Jos käyttö tulee jatkumaan tulevaisuudessa näin paljon myös viileiden kuukausien aikana, tulee itselläni uuteen harkintaan aurinkosähkölaskureiden pyörittäminen.
Ainakin tämän Vattenfallin arvion mukaan olisi keväältä ja alkusyksyltä saanut hyvinkin ohennettua sähkölaskua.
Tässä vielä muutama linkki aiheeseen liittyen:
Karkaako lomakodin sähkönkulutus käsistä (Optiwatti)
Vapaa-ajan asuntojen sähkönkulutuksen kehittyminen (lut.fi PDF)
JÄTEHUOLTO MÖKILLÄ
Syksyllä ulkovalaistuksen kaapeliojia kaivellessa tuli vastaan (onneksi pieni) perinteinen tunkionpohja. Muutama ruostunut peltipurkki ja jotain muovinpaloja maahan kaivettuna – muu roina oli ajan saatossa maatunut.
Nykyään ei – onneksi – moista sallita, vaan mökin jätteet pitää hoitaa asianmukaisesti pois tontilta. Niitä ei kuitenkaan useimmiten saa viedä vakituisen asunnon jäteastiaan, vaan jätehuolto pitää hoitaa mökkikunnan alueella.
Roskien ottaminen mukaan kesämökiltä on usein laitonta (MTV)
Joillain alueilla on yhteiskeräyspisteitä, minne voi roskapussit mökiltä tiputtaa. Tämä toki vuosimaksua vastaan, lasku kyllä löytää alueen mökkiläiselle. Oman mökkikunnan alueella ei tällaista ole, vaan tontin rajalle pitää hankkia jäteastia joka käydään tyhjentämässä aivan kuten kaupungissakin.
Tämä jäteauton tyhjennyskäynti ei onneksi ole kuitenkaan niin suuri kuluerä kuin pelkäsin.Koska mökillä on helppo kompostoida biojätteet ja toimittaa kierrätettävä materiaali kauppareissun yhteydessä keräykseen, riittää yksi tyhjennys kuukaudessa. Kaiken lisäksi voi säiliön hankkia kimpassa mökkinaapureiden kanssa.
Meillä tyhjennys maksaa 7€/kerta ja koska mökkiä ei normaalisti käytetä talvella, eikä aurattua tietä ole automaattisesti perille, pärjätään seitsemällä tyhjennyksellä vuodessa. Astian ostin omaksi, joten kuluja tulee tuo
50€ vuodessa.
(Pitääkin muistaa pyytä naapurilta osuutensa 😉 )
Omalla mökillä pärjätään kuivakäymälällä eli huussilla – mutta jos kyseessä on nykyaikainen vesi-wc, on yhtälössä mukana useimmiten jätevesisäiliö, mikä pitää myös tyhjentää säännöllisesti. Mökkinaapurilla imurisäiliövaunu käykin kerran vuodessa ja pikaisella googlaamisella
tyhjennyskeikka voi maksaa esimerkiksi jotain 100-300€ välillä.
VESIHUOLTO MÖKILLÄ
Omalla mökillä otetaan käyttövesi pumpulla järvestä ja juomavesi noudetaan kannuilla kirkonkylän marketin seinästä. Säännöllisiä kuluja ei siis vedestä aiheudu.Asia voi kuitenkin olla toisin, mikäli vapaa-ajan asunnolla on kaivo.
Kaivovesi kannattaisi tarkistuttaa silloin tällöin ja kaivo huoltaakin muutamien vuosien välein. Budjettia on siis kaivon tyypistä riippuen hyvä varata tähänkin kohteeseen tuleville vuosille.
Oheisista artikkeleista löytyy lisää tietoa tästä itselleni hieman vieraammasta aiheesta:
Kodinplaza.fi -kaivon kunnostus, hinta
Huolla kaivoa säännöllisesti (Taloustaito)
Liwell.fi – rengaskaivon puhdistus
Kaivon huolto ja kunnostus (Ympäristö.fi)
Kaivon kunnostus on nyt ajankohtaista (Meilläkotona.fi)
MÖKIN VAKUUTUS
Mökit kiinnostavat varkaita, puut saattavat myrskyllä kaatua rakennusten päälle tai pahimmassa tapauksessa savusauna kärähtää. Jos uudemmasta rakennuksesta on kyse, tuovat mahdolliset vesikalusteet omat vuoto- ja hajoamisriskinsä. Oma vakuutusturva on siis syytä laajentaa kattamaan kesämökin vahingot.
Kun tarkastelin vakuutusten kattavuutta, positiivisena yllätyksenä tuli se, että omassa yhtiössä myös laiturin vahingot voidaan kattaa. Tämä tuntui olevan muualla harvinaisempaa, eikä syyttä, laiturit kuitenkin saavat siipeensä usein ja niitä on hankala 100% suojella.
Yksinkertaisimmillaan vakuutus on pelkkä paloturva ja normaalien kotivakuutusta vastaavien lisäksi on toki laajennettuja vakuutuksia. Kannattaa myös muistaa, että mökin irtaimisto ei ole normaalin kotivakuutuksen piirissä. Jos esim. ajettava ruohonleikkuri lähtee varkaiden matkaan, on vapaa-ajan asunnon vakuutus tarpeen.
Kannattaa pyytää tarjous tapauskohtaisesti – yleensä vakuutusmaksut pyörivät perinteisissä suomalaismökeissä 100-200€ välillä / vuosi.
Esimerkkimökillä vakuutuksen vuosimaksu on
227€
Mökin vakuutus (Meilläkotona.fi)
Mitä kesämökin vakuutus korvaa? (Apu.fi)
Kodinplaza.fi – mökkivakuutus,hinta
MIKÄ ON TIEMAKSU – JA KUINKA SUURI SE ON?
Monesti kesämökille johtavaa pienempää tietä hallinnoi ja ylläpitää tiekunta. Tienpitoa varten kerätään osakkailta rahaa vuosittain – myös kesämökkiläisiltä. Kunkin kiinteistön maksuosuus lasketaan (suhteellisen monimutkaisten) sovittujen kaavojen mukaan, en itsekään koe tarvetta niihin enempää perehtyä.
Pääpiirteittäin kullekin tietä käyttävälle kiinteistölle lasketaan yksikköluku, mikä määräytyy kiinteistön käytön ja sitä myötä liikenteen kuluttavuuden mukaan. Naapurin maitotila maksaa siis päivittäisistä tankkiautoista ja tukkirekoista reippaasti enemmän kun harvoin tietä käyttävä mökkiläinen.
Kustannukset määräytyvät tiekunnan kokouksissa – kannattaa siis ottaa selvää omasta tiekunnasta ja yhteyshenkilöstä.
Lisää tietoa löytyy kattavasti oheista linkeistä.
Tiekunnan perustaminen helpottaa yksityistien hoitoa (Taloustaito)
Maanmittauslaitos – yksityistien hoito ja ylläpito
Oman kesämökin tiemaksu vuodessa on
36€.
Yksityistietä tulee ajettua reilu kaksi kilometriä. Tien varrella on lukuisia mökkejä sekä vakituistakin asutusta maatalousajoineen. Nämä seikat pitänevät oman tiemaksun varsin kohtuullisena.
MUISTA MYÖS PIENEMMÄT MÖKIN YLLÄPITOKULUT
Aiempana tuli lueteltua suurin osa kesämökin kustannuksista. Kannattaa myös muistaa, että pienempiäkin ylläpitokuluja väistämättä tulee. En lähde niistä kuitenkaan tarkemmin kirjoittamaan ja arvioimaan, koska suuruusluokka on niin tapauskohtaista.
Jos jotain olennaista olen unohtanut, kommentoi mieluusti alle niin lisään listaan!
- Nuohous (vapaa-ajan asunnossa kerran kolmessa vuodessa).Hinta määräytyy tulisijojen ja hormien määrän mukaan
- Mahdolliset ostetut polttopuut. Arviolta 60-75 €/heittokuutio
- Vuosittaiset huollot ja korjaukset, mahdolliset mökkitalkkarille ulkoistetut toimet, esimerkiksi laiturin nosto.
(Kaikki mökin haltijat eivät ehdi tai halua tehdä huoltotoimenpiteitä. Joskus saattaa ollakin viisaampaa ulkoistaa jotain toimia esimerkiksi mökkitalkkarille. Siinä tapauksessa on syytä varautua myös kuluihin, jotka ovat onneksi toistaiseksi kotitalousvähennettäviä.) - Vaikka tiekunta pitääkin monesti huolen mökkitiestä, saattaa talvikäytössä olevalla vapaa-ajan asunnolla olla tarvetta myös viimeisen, oman tienpätkän auraukseen. Tähän kannattaa varata pieni budjetti – tai solmia erityisen hyvät suhteet aurakuskiin.
- Jos vesistön äärellä onnekkaasti ollaan, saattaa tulla maksettavaksi myös kalastuksenhoitomaksu sekä kalastuskunnan lupamaksuja. Ainakin jos verkkoja tai muita pyydyksiä haluaa uittaa.
- Edellisessä tapauksessa saatetaan tarvita säännöllisesti myös polttoainetta perämoottoriin. Sille on mökillä monesti käyttöä myös ruohonleikkureissa, sahoissa ja muissa pienkoneissa.
Loppuun vielä muutamia linkkejä mökin kustannuksiin liittyen:
Pisaroita Liljarannasta: kesämökin kulut
Aloittelevan mökkeilijän selviytymisopas (Meilläkotona.fi)
Omakotiliitto: Suurimmat mökkikunnat ovat myös kalleimmat
Lue myös juttuni
kesämökin käsikirjoista!