Perehdy kuntotarkastusraportteihin ja opi lisää talosta
Kaikeksi onneksi ei vanhan kotitalon myynti ole ajankohtaista, toivottavasti vielä pitkiin aikoihin, jos koskaan. Mutta koska vanhasta talosta on kyse, on välillä tullut mieleen millainen ruljanssi myyminen mahtaisi ollakaan. Erityisesti mietityttää, mitä kaikkea riskejä tarkkasilmäinen kuntotarkastusammattilainen vuosimallin 1946 talosta mahdollisesti löytäisi.
Jos nimittäin talon tai kesämökin kauppa eteen tulisi, olisin ilman muuta käyttämässä ulkopuolista kuntoarvioijaa.
Mutta kuten tästä jutusta käy ilmi, myös maallikkona voi perehtyä hieman rakennusten kunnossapitoon ja tulevien ongelmakohtien ennakointiin. Kun hiljalleen aloin löytämään toinen toistaan kiinnostavampia ja opettavaisempia artikkeleita ja kirjoja, päätin kerätä niitä tähän yhteen juttuun. Koska kuntotarkastusalalla pyörivät isot rahat, on myös Google-hakukin helposti täynnä lähinnä palvelujaan tarjoavia yrityksiä ja mainoksia. Mutta muutakin tietoa kyllä löytyy:
Mikä on: kuntotarkastus / kuntotutkimus/ kuntokartoitus jne…?
Kaiken tämän kaupallisen kohinan keskellä halusin itse ensin hieman selventää sitä, mistä näissä kuntotarkastuksissa on kyse. Juttuja ja kauhutarinoitahan epäonnistuneista talokaupoista ja kuntotarkastuksista on netti pullollaan (useimmiten ”ILTA”-alkuisissa julkaisuissa)
Sen verran itsekin olin kyllä asioista perillä, että tiedän ettei kuntotarkastus ole mikään tae myytävän kiinteistö virheettömyydelle. Se ei myöskään vapauta myyjää tai ostajaa mahdollisista vastuista. Mutta, ei ole toisaalta myöskään millään muotoa automaattisesti välttämätön.
Siksipä ensimmäinen linkki on kilpailu- ja kuluttajaviraston sivulle. Tärkeimmät teesit täältä on hyvä painaa mieleen:
– Kuntotarkastusraportti antaa paljon tietoa rakennuksen ikääntymiseen liittyvistä korjaus- ja huoltotarpeista
– Kuntotarkastus kertoo rakennuksen yksilöllisistä riskipaikoista ja virheistä, jotka voidaan havaita pintatarkastuksessa
– Kuntotarkastus ei yleensä tuo esiin rakennuksen piileviä virheitä. Niistä vastaa myyjä, vaikka kuntotarkastus olisi tehty
– Ammattitaidoton tarkastus voi antaa talon kunnosta virheellisen kuvan tai aiheuttaa turhia korjauksia
– Tavanomainen kuntoarvio tehdään aistinvaraisesti, rakenteita rikkomatta. Esimerkiksi kosteusmittaus tehdään pintamittarilla, eikä silloin havaita rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä kosteusvaurioita
Lähde: kkv.fi
Kuten niin usein puhekielessä , menevät tässäkin asiassa joskus termit iloisesti hieman sekaisin – tai ainakin lomittain. Siksipä piti itsekin tutustua muutamaan hieman samalta kuulostavaan termiin:
Kuntotarkastuksessa tarkastellaan koko rakennusta ja arvioidaan mahdollisia riskejä. Tämä tehdään pintapuolisesti, eli rakenteita ei avata. Tarkastuksessa saattaa tulla esiin asioita, joiden tarkempi selvittäminen vaatii sitten esimerkiksi rakenteiden avaamista.
Tätä tarkempaa, mittauksiin ja mahdollisiin laboratoriotutkimuksiinkin turvautuvaa menetelmää nimitetään kuntotutkimukseksi.
”Kartoitus” -termi taas viittaa rajatumman alueen tarkasteluun. Esimerkiksi kerrostalossa remonttia aloittaessa vaaditaan asbestikartoitus, jotta tiedetään, vaatiiko rakenteiden purku suojaustoimenpiteitä. Myös ei-toivottua kosteutta rakenteissa voidaan kartoittaa esim. vesivahingon satuttua.
Kuntoarvio -termiä käytetään usein suurempien kiinteistöjen, kuten kerrostalojen tulevien kunnossapitotoimenpiteiden ennakoimiseksi.
Lisää terminologiaa voi päntätä yhden alan ammattilaisen sivustolta:
Kuntotarkastus.info: termit-tutuksi
Kuntotarkastuksesta kiinteistökaupan yhteydessä taas kerrotaan Omakotiliiton sivuilla:
Omakotiliitto.fi: kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä
Myös Oikotie / HS kirjoittaa aiheesta:
Asunnot.oikotie.fi: näin löydät pätevän kuntotarkastajan
Tuoreempi ja laajempi HS:n juttu kuntotarkastuksista (tilaajille)
Miten löytää pätevä kuntotarkastaja
FISE ylläpitää pätevyysrekisteriä josta voi etsiä heidän vaatimuksensa täyttäviä ammattilaisia, myös kuntotarkastajia. Lisää FISESTÄ.
Omakotitalon kuntotarkastus omatoimisesti
Vaikka et olisikaan rakennusalan ammattilainen tai suunnittelisi talokauppoja – voisi olla hyvä ajatus perehtyä kuntotarkastuksen tekemiseen.
Kuten sanottu, kun pääsin firmojen mainoksista vähän ohi, alkoi netistä löytymään varsin mielenkiintoisia ja sivistäviä linkkejä. Valtavan määrän tarjontaa – lähinnä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä löytää mainiolta THESEUS-sivustolta.
Lueskelin muutamia kuntotarkastusraportteja sekä niiden laadinnasta kertovia lopputöitä läpi ja sain jo lyhyessä ajassa kuvaa siitä, miten tarkastus oikeaoppisesti toteutetaan. Jos kiikarissa on tietynikäinen, tai -tyylinen talo, voi haun avulla pyrkiä löytämään suuresta artikkelijoukosta juuri oman kiinteistöä kaltaisia esimerkkejä. Aika nopeasti nimittäin alkoi oppimaan näistä rakennusmestarikokelaiden innolla tekemistä tarkastuksista eri ikäisten talojen rakenneominaisuuksista sekä usein vastaantulevista korjauskohdista.
Koska näissä tarkastuksissa on kyse aistinvaraisista tutkimuksista, ei omatoimisessa ongelmakohtien kartoittamisessa oikein liene vaaraa.
Myöskään kovin suurta varustearsenaalia ei puuhassa tarvitse. Itse hankin huvin vuoksi taannoin Biltemasta kosteusmittarin – mitä
TM Rakennusmaailman vertailussa ($) kehuttiin . Mielestäni sen avulla on saanutkin osviittaa vaikkapa kellarin betoniseinien kohonneesta kosteudesta. Mittarihan ei ilmoita mitään absoluuttista lukemaa, vaan vaatii käyttöön totuttelemista. (Itse ole testaillut eroja vaikkapa polttopuiden leikkuupäistä mittailemalla.)
Ammattikäyttöön tarkoitetut mittari ovat toki sitten eri hintaluokassa, mutta mielestäni tuo aika johdonmukaisesti toimii – samaa tuossa jutussakin muistaakseni todettiin.
Näppärä hankinta omatoimiseen kartoittamiseen olisi myös laser/infrapuna lämpömittari. Tuon avulla voisi tutkailla eristeiden tilannetta ja hieman muitakin lämpötalouteen ja turvallisuuteen liittyviä asioita
Molempia saa ihan perusrautakaupoista, mutta jos haluaa vilkaista laajempaa tarjontaa ja arvosteluja, niin Amazon.de on myös aivan toimiva vaihtoehto.
Tässä valikoima:
Rakennekosteusmittareita*
sekä
Lämpömittareita*
Hyvä kuntotarkastusopas omaan kirjahyllyyn
Innostuin tästä aiheesta paljolti erään löytämäni kirjan ansiosta. Kun luki noita opinnäytetöitä Theseuksesta, tuli selväksi että suurimmalla osalla oli ollut ohjenuorana
Asuinrakennuksen kuntotarkastusopas (Tapio Kemoff)*
Tässä kirjassa käydäänkin todella tarkasti läpi hyvän kuntotarkastuksen vaiheet ja se vaikuttaakin olevan jonkinlainen referenssiteos alalla.
Vaikka kirja toimii ammatillisen koulutuksen oppimateriaalina, saa siitä kyllä maallikkokin paljon irti. Havainnollistavia valokuvia on runsaasti ja kohdekohtaiset tarkastuslistat auttavat alkuun maallikkoakin.
Varsinkin jos vanhan omakotitalon ostaminen on edessä, suosittelisin kyllä lämpimästi kahlaamaan kirjan läpi jos tekninen puoli ollenkaan kiinnostaa. Olen nimittäin varma, että tämä auttaa jo pelkästään mahdollisen kuntotarkastajan palkkaamisessa. Kirjassa kun käsitellään hyvin tarkasti vaiheet aina kuntotarkastuksen tilaamisesta varsinaisen tuloksen raportointiin.
Kirjasta löytyy myös hyvät lomakemallit, missä on lueteltu tarkasti kaikki tarkistettavat kohdat ja mahdolliset tunnetut riskipaikat rakennetyyppiin liittyen. Vaikka ei kauppojakaan olisi suunnitteilla, saisi kirjan avulla itsekin käytyä melko hyvin oman talonsa alustavassa tarkistusmielessä lävitse. Kirjassa on parisenkymmentä lukua – jos viikon mittaan aina pari niistä lukisi ajatuksella läpi ja vaikka viikonloppuna tarkistaisi, saisi parissa kuukaudessa jo aika hyvän käsityksen omien tiluksien yleistilasta.
– takakannen teksti
”..talonsa kunnosta tietoa tarvitseva talon omistaja voi hyödyntää opasta omatoimisesti talon kunnon ja korjaustarpeen selvittämisessä.”
Yksi todella hyvä palvelu rakennukseen tutustumiseen ja ongelmakohtien paikantamiseen on myös Hengitysliiton Hometalkoot-sivusto.
Vaikka sivusto keskittyykin ymmärrettävästi lähinnä kosteusongelmien ehkäisyyn, saa näilläkin listoilla ja visualisoinneilla paljon lisätietoa. Sivu tarjoaa myös hyviä muistilistoja havaintoja varten sekä laskurin mahdollisia korjaustoimia silmällä pitäen. Niin ikään löytyvät suorat linkit eri tyyppisten rakennusten tarkistuslistoihin – vaikkapa
1950-luvun purueristeiseen taloon (pdf-linkki).
Olisi mukavaa kuulla kaikenlaisia kokemuksia omakotitalon kuntotarkastuksesta, positiivisia tai negatiivisia. Jätä kommenttisi alle!
Lihavoidut linkit* ovat niin sanottuja kumppanuuslinkkejä – eli jos päädyt ostoksille sen kautta, saattaa myyjä maksaa pienen provision Talonvahti-blogille sivuston ylläpitoa varten. Tämä ei aiheuta sinulle lisäkuluja.
