Näin blogiprojektin alussa ajattelin, että olisi aiheellista hiukan jäsennellä talosta aiheutuvia kuluja.
Kun en itsekään ole pitkään aikaan omakotiasumista harrastanut, on ehkä paikallaan hiukan muistella ja selvitellä mihin kaikkeen rahaa saakaan Talossa uppoamaan.
Tällä tavoin pääsisi ehkä helpommin selvittämään talousasioiden mittakaavaa ja vertailemaan mahdollisia tulevia talonnurkkien vuokratuloja kulupuoleen.
Keskityn tässä jutussa ainoastaan kiinteisiin kuluihin, koska yksi tämän harjoituksen ideoista on myöskin tuumailla miten talon saisi ns. ”talviunille”. Eli säilymään käyttökuntoisena ja tarvittaessa omaan tai esimerkiksi vieraskäyttöön otettavana. Näin ollen en laske esim. lämpimän veden, sähkön yms. osalta lainkaan tähän kulutetun energian määrää, vaan ainoastaan liittymien ja palveluiden kuukausimaksut. Lämmityksen osalta toki lähdetään siitä että peruslämpö on talossa koko ajan olemassa. (Tätäkin aihetta on myös tarkoitus tutkia projektin edetessä lisää; eli miten paljon voi ylläpitokustannuksia laskea esimerkiksi sisälämpötilan laskulla tai vastaavilla ratkaisuilla.)
Lue tästä ”Omakotitalon kustannukset osa 2” – Esimerkkitalon toteutuneet kustannukset
Tässä jutussa mieleen tulivat seuraavat menoerät:
- Kiinteistövero ja tonttivuokra
- Lämmitys
- Sähkö ja vesi
- Jätehuolto
- Kotivakuutus
- Korjaus- ja huoltokustannukset
Kiinteistövero ja tonttivuokra
Tämä kulu ei varmaankaan jää huomaamatta, verottaja kyllä muistaa omistajaa lappusella vuosittain. Pitää vaan muistaa hoitaa se maksuun. Joten aloitetaan vaikka siitä:
Kiinteistövero vaikuttaisi olevan Esimerkkitalon kohdalla muutamia satasia vuodessa. Tämä voisi olla vaikkapa ensimmäinen porkkana ja tavoite lähteä kehittelemään talon jakamissuunnitelmia – moisen summan voisi kuvitella vuodessa kyllä verojenkin jälkeen kertyvän jos saisi esim. jonkun varastotilan tai autotallin vuokrattua ulos.
Suurempi kustannuserä saattaa yllättäen ollakin tonttivuokra, mikäli talo ei omalla tontilla seiso.
Jos vuokrasopimus on suhteellisen tuore, saattaa vuokra olla muutamiakin tuhansia euroja vuodessa. Halvoissa tonttivuokrissa taas saattaa olla sopimuksen uusiminen aivan kulman takana, jolloin muutoksia kulubudjettiin saattaa ikävä kyllä tulla – kuten tässä Arvopaperi-lehden jutussa ounastellaan.
Vaikka suurisuuntaisia vuokrauskuvioita ei olisikaan suunnitteilla, kannattaa kuitenkin myös ottaa huomioon että mahdollinen kiinteistön käyttötarkoituksen muutos saattaa vaikuttaa kiinteistöveroon. Tästä ei kuitenkaan tarvinne heti olla huolissaan vaikka talo muuttuisikin esim. ”kaupunkimökiksi” – näin ainakin tulkitsisin nämä verottajan rivit:
”Käytännön verotuksessa on lähtökohtana se olettama, että ympärivuotisen asumiseen sopivien omakotitalojen, rivitalojen, asuinkerrostalojen sekä muiden vakituiseen asumiseen tarkoitettujen rakennusten katsotaan olevan vakituisessa asumiskäytössä, jos niiden ei todeta olevan pääasiallisesti muussa käytössä.”
Eli asunnossa kirjoilla olemista ei näin ollen vaadittaisi.
Mutta jos jossain vaiheessa vuokrakuvioiden kautta talossa pyörisikin esim. jonkin pikkuyrityksen toimintaa, tilanne voisi olla toinen.
Kiinteistöveron maksaminen unohtuu muuten monelta vuosittain – kannattaa naputella maksu nettipankkiin saman tien kirjeen saavuttua, sillä 7% viivästyskorko alkaa juosta heti eräpäivän jälkeen.
Lämmitys
Talonvahdin Esimerkkitalossa on perinteinen öljykeskuslämmitys. Jos ja kun suurempia muutoksia ei olla tekemässä, merkittävin tapa vaikuttaa lämmityskustannuksiin on selkeästi sisälämpötila. Olen jo nyt säädellyt pattereita pienemmälle niissä huoneissa missä ei päivittäin enää oleskelella ja samalla miettinyt alhaisinta lämpötilaa mihin talon jotkut osat voisi lämmityskautena laskea.
Tämän Aamulehden artikkelin perusteella voisi siis tietyissä huoneissa pitää patterit käytännössä täysin kiinni.
Tästäkin artikkelista löytyy vinkkejä ja suoria hyötyjä myös sisälämpötilaan www.ilmankos.fi/ilmastovinkit/laskelmat
Linkkisivuiltani löytyy muiden vertailusivustojen ohella myös mm. tämä
lämmitystapojen vertailulaskuri
Öljylämmityksen vaihtamista ympäristöystävällisempään ja taloudellisempaan muotoon kannattaa jälleen harkita, veroporkkanaa olisi tiedossa lämmitysremontteihin vuosina 2022-2027.
Lisää vanhan talon öljylämmitysasioista voi lukea tuoreemmasta jutustani. Tässä tutustutaan vanhaan järjestelmään ja vähän katsellaan oman esimerkkitalon systeemeitä pikku videokierroksella.
Sähkö, vesi ja jätevesi
Vesi- ja viemäriliittymän perusmaksu on esimerkkikaupungissa noin satasen vuodessa, eli vajaa kahdeksan euroa kuussa. Näissä perusmaksuissa muuten on yllättävän paljon eroja, tutkin muutamien kaupunkien hinnastoja ja huomasin että erot saattoivat olla jopa kuusikertaiset(!).
Tosin kulutusmaksut olivat vastaavasti alhaisempia näissä korkeamman perusmaksun kunnissa. Ei siis välttämättä suurta eroa normaalitaloudelle, mutta mahdollisen ”talovahdin” kannalta ei lainkaan merkityksetön asia. Kannattaa siis tarkistaa tuo, mikäli vastaavassa tilanteessa olet. Tosin, näissäpä ei luonnollisista syistä johtuen paljoa kilpailuttamisen mahdollisuutta ole…
Myös hinnoitteluperusteet vaihtelevat jonkin verran: Yksi vesilaitos ilmoittaa kuukausitaksan, toinen vuositaksan. Yleisimmin liittymätyyppi sentään määritellään vesimittarin mm-mitalla, mutta näköjään jossain yhtiöissä liittymän koko taas kytketään talon neliömäärään.
Yleensä vesilaskuun sisältyy myös jätevesimaksu, mutta joissain kunnissa peritään myös hulevesimaksua. Tällä rahoitetaan lähinnä kunnan sadevesiviemärien ylläpitoa ja se laskutetaan useimmiten kerran vuodessa. Normaalikokoisilla omakotitonteilla (alle 2000m2) maksu pyörii kunnasta riippuen joissakin kymmenissä euroissa.
Googlella voi helposti tarkistaa oman kunnan tilanteen.
Teoriassa on myös mahdollista hakea vapautusta hulevesimaksusta:
Kunnan määräämä viranomainen voi hakemuksesta myöntää vapautuksen 1 momentissa tarkoitetusta velvollisuudesta johtaa kiinteistön hulevedet kunnan hulevesijärjestelmään, jos kiinteistön omistaja tai haltija huolehtii hulevesien hallinnasta asianmukaisesti muilla toimenpiteillä.
Jos talo on haja-asutusalueella, voi tontilla olla oma jätevesisäiliö joka pitää tyhjennyttää säännöllisesti. Tässä hintahaitari vaihtelee sijainnin, koon ym. seikkojen mukaan, joten en lähde kustannusta arvailemaan.
Jos ei putkiliittymien hintaan voikaan vaikuttaa niin toisin on onneksi sähkösopimusten kanssa. Tässä kohdin voi vaikuttaa paljonkin kiinteisiin kuluihin sähköntarjoajan valinnassa. Perusmaksuttomia liittymiä löytyy, joten vertailusivuja käyttämällä voi räknäillä omaan tarpeeseen hyvän paketin.
Tietysti sähkönsiirrosta vastaavalle yhtiölle on valitettavasti aina kuukausimaksu hoidettava. Tämä hinta muodostuu talon pääsulakkeen koon perusteella.
Käytännössä puhutaan lähinnä 3x25A tai 3x35A sulakkeiden hintakategorioista. Näissä hinnat liikkuvat hiukan alle 20€ ja vähän yli 40€ välillä kuukaudessa siirtoyhtiöstä riippuen. Ja siihenhän siirtoyhtiöönhän ei valitettavasti voi asiakas vaikuttaa.
Sähkön osuus talon kuluista on tietysti kohonnut merkittävästi vuoden 2022 aikana, tämä ei varmasti ole keneltäkään jäänyt huomaamatta. Eri asia sitten on, kuinka pitkään korkeat hinnat säilyvät ja kannattaako alkaa uusimaan tässä kohdin lämmitysmuotoa? Jos katsoo futuurihintoja, eli ennakkoon ostettavan sähkön pörssihintaa, on jo ensi vuodelle selkeää hinnan laskua ennusteissa (HS). Mutta eipä näitä voi varmasti tietää.
Pörssisähköä voi saada välillä lähes ilmaiseksi, välillä hinnat taas saattavat huidella taivaissa. Tässäkin aktiivinen käyttäjä, sopivilla säätömahdollisuuksilla varustetuilla sähkölaitteilla voi saada isoja säästöjä aikaiseksi.
Kokonaan oman juttunsa arvoinen tulee olemaan Aurinkoenergia säästön tuojana. Havahduin tähän vasta, kun aloin omalle mökille tuumailemaan muutamaa paneelia. Alkuun pääsee vaikkapa tässä Aurinkoenergiaa – FB-ryhmässä.
Jätehuolto
Tästä momentista ei suuria kiinteitä kustannuksia aiheudu. Kuukausimaksut pyörinevät alle kympissä ja kuivajätteen tyhjennysvälin pidennystä voi joko anoa tai sopia pidemmästä välistä suoraan jätekuljetuksesta vastaavan yrityksen kanssa. Kannattaa tarkistaa oman kunnan määräykset ja tiedot. Harvennetussa välissä vaatimuksena on tosin että kompostoinnista huolehditaan ja hyötyjätteet viedään asianmukaisiin keräyspaikkoihin. (Nykyäänhän on olemassa jo biojätteen keräysvelvoite ja tuo paljonpuhuttu kompostirekisteri. Meillä ainakin riitti sähköinen ilmoitus missä mainittiin asukkaiden määrä ja kompostorin tyyppi.)
(Kompostoinninhan voisi muuten vaikka antaa esimerkiksi mahdollisten pihan käyttäjien hoidettavaksi.)
Jätehuollon pidempiaikaistakin keskeytystä voi hakea, mikäli voidaan perustella että kiinteistöä ei käytetä oleskeluun. Tätäkin kannattanee harkita jos tiedossa on useampien kuukausien pätkä, jolloin taloa käytetään esim. ainoastaan varastona.
Kotivakuutus
Koska kyseessä on (todennäköisimmin) yksityisen omistama kiinteistö, vaikuttaisi siltä että vakuutusturva voidaan hoitaa ainoastaan kotivakuutuksen kautta. Tässäkin kustannuksessa kilpailutus ja neuvottelu varmasti kannattaa. Lisäksi kannattanee muokata vakuutus mahdollisimman pitkälti sellaiseksi että se kattaa lähinnä rakenteisiin kohdistuvat vahingot.
Myös irtaimiston arvoa kannattaa hetki pohtia – ”talviunilla” olevassa talossa todennäköisesti irtaimiston arvo voi jäädä matalammaksi kuin mitä vakuutusyhtiöt keskimäärin vakuutettavan neliömäärän perusteella arvioivat. Jotkut vakuutusyhtiöt antavat nimittäin mahdollisuuden pelkän neliömäärän sijaan määritellä talon irtaimistolle arvon – joka tietysti vaikuttaa myös siltä osin vakuutusmaksuihin. Kannattaa siis tässäkin asiassa käyttää hetki vertailuun.
Arvio Esimerkkitalon vakuutusten vuosimaksusta näyttäisi olevan noin 500€ luokkaa
Korjaus- huolto- ja ylläpitokustannukset
Tätä kohtaa on hyvin vaikea arvioida, mutta realistina pitää toki näihinkin kustannuksiin varautua. Hinta-arvioita on hieman turha lähteä tähän edes esittämään, kaikki riippuu niin paljon siitä, mikä mahdollisesti vaatii korjausta tai huoltoa + siitä kuinka paljon itse pystyy ja ehtii tekemään.
Ennakoitaviin kuluihin kuuluu ainakin lakisääteinen nuohous (kerran vuodessa). Muita väistämättä ulkoistettavia töitä voisivat olla esimerkiksi mahdollinen öljypolttimen huolto tai korjaus sekä vesijohtoihin ja viemäreihin liittyvät toimet. Ainakin jokunen satanen vuotta kohden olisi varmaan hyvä budjetoida näihinkin.
Myös pihan hoitoon voi olla hyvä varata hieman budjettia – ainakin alkuvaiheen kertahankintoihin. Ruohonleikkuria, lumikolia ja lapioita sekä puutarhatyökaluja todennäköisesti tarvitaan. Työ hoituu useimmiten omatoimisesti, mutta jos niitä haluaa tai joutuu esimerkiksi pihapuiden kaatamisen merkeissä ulkoistamaan, voi tuntitaksoja haeskella lähiseudun palveluntarjoajilta.
Lisää asiaa omakotitalkkareista löytyy tästä jutustani.
Kerrostaloyhtiöiden vuosikorjauskulut näemmä pyörivät 1-2€/m2 kieppeillä, mutta vaikea arvioida miten paljon niistä saa suuntaa omakotitalon ollessa kyseessä.
Sijainnilla on merkitystä
Tähän on lueteltu omasta kokemuksesta se, mitä maksuja omakotitalossa asuessa on otettava huomioon. Lista ei kuitenkaan ole millään muotoa täysin kattava. Uutta mietittävää saattaa tulla jos talo sijaitsee taajaman ulkopuolella. Siihen liittyen voit katsoa olisiko jutustani
kesämökin kustannukset apua esimerkiksi tiemaksun hahmottamisessa.
Jos jotain mielestäsi olennaista on unohtunut, vinkkaa siitä kommenttiosiossa niin lisätään tähän listaan!
Yhteenveto
Oman Esimerkkitalon kustannukset kuukaudessa asettuisivat lämmityskulut mukaan lukien näiden arvioiden mukaan noin 350 euron kieppeille.
Tästä kuitenkin luulisin pystyvän nipsaisemaan juurikin huoneiden lämpötilan osalta. Mutta jotain osviittaa tämä antaa.
Harjoituksen seuraava vaihe olisi sitten kai alkaa miettimään keinoja laittaa talo / kiinteistö osallistumaan näihin ylläpitotalkoisiin.
Tarkemmin tietoa kustannuksista tästä jutustani:
Esimerkkitalon toteutuneista kustannuksista!
Myös Villa Lehikon sivuilta voi lukea hyvän jutun omakotitalon kustannuksista