Omakotitalon putkiremontti – käyttövesiputkien uusiminen
Puolisentoista vuotta ennen tämän blogin aloittamista tuli eteen ensimmäinen suurempi projekti omakotitalon osahuoltajana. Käyttövesijohdot piti vanhassa talossa vuonna 2016 uusia – ja vaikka en pystynytkään remonttia dokumentoimaan samalla tavalla artikkelia varten kuin tuota viemärisukitusta, ajattelin silti ynnätä blogiin muutaman kappaleen noista kokemuksista.
Aiemmista jutuista voi lukea vähän tarkemmin tästä blogin Esimerkkitalosta:Kyseessä on siis vuonna 1946 rakennettu, jonkin verran perinteistä rintamamiestaloa kookkaampi talo. Vesiputkiin ei oltu tätä ennen juurikaan kajottu, hanoja kylläkin on ajan mittaan hiukan modernisoitu ja joskus 80-luvulla pohjaviemäriä vähän tyhjennetty männynjuurista.
Putkiremontin teettämiseen päädyttiin alun perin lämmitysverkoston (yläkerrassa sijaitsevan) paisuntasäiliön vuotamisen takia. Patteriverkostoon kertyi jostain syystä ylipainetta, eikä ylivuotoputki toiminut, vaan alkoi tiputtamaan vettä paisuntasäiliön saumoista. Myös yhden pystyhaaran kylmävesiputki oli ajan mittaan alkanut toimia heikommin ja lopulta kokonaan tukkeutunut.
Tästä aiheutui se, että vessojen hanoista ei siedettävän lämpöistä vettä tullut kuin puolisen minuuttia avaamisen jälkeen. Myös 1960-luvun hanat ja vanhat wc-istuimet alkoivat olla hiukan oikukkaita. Mitään vuotoja ei onneksi sentään käyttövesisysteemissä ollut.
Putkifirma hakuun
Suurin kysymysmerkki ja varmaankin tärkein osatekijä tällaisen remontin toteuttamissa oli asiallisen urakoitsijan löytäminen. Aloitin urakan kyselemällä paikkakunnalla asuvilta tuttavilta suosituksia, mutta kovin hyvää sanottavaa ei vastaan tulleista firmoista ollut. Sitten päädyin vilkaisemaan Rintamamiestalo -foorumia – ja sieltä löytyikin muutama suositus yhdestä paikallisesta perinteikkäästä firmasta. Tässä yhteydessä todettiin kyllä myös, että firma ei ole halvimmasta päästä. Mutta toisaalta, hinta ei välttämättä ole kuitenkaan aina se tärkein tekijä – niin kuin niin monen kilpailutushankkeen surullisista lopputuloksista on joutunut lukemaan.
Urakoitsijan kanssa päästiinkin yhteyteen ja homma alkoi tuon vuotavan paisuntasäiliön tulppaamisella ja modernin kalvopaisuntasäilön asentamisella pannuhuoneeseen.
Tämän jälkeen alettiin sitten yhteistuumin katselemaan talon käyttövesijärjestelmän tarpeita vähän tarkemmin. Kunnon tekijällä tietysti hommaa riittää, joten todettiin myös että katsotaan aikataulu sellaiseen saumaan kun heille hyvin sopii. Tämä sopikin hyvin, kun mitään akuuttia katastrofia ei ollut juuri niskassa.
Putkifirma oli tehnyt vastikään melko lailla samankokoisen saneerauksen lähistöllä sijaitsevaan taloon, joten he osasivat myös hyvinkin tarkan tarjouksen urakasta tehdä. Päädyttiin tuntipohjaiseen laskutukseen, kuitenkin siten että koko urakalla oli määritetty maksimihinta.
Putkiremontin laajuus, eli mitä uusittiinkaan?
Vanhasta talosta kun on kyse, ei vesijohtoja risteile samaan malliin kuin nykytalojen kuraeteisten ja kodinhoitohuoneiden aikakaudella. Kellarin seinästä tulee taloon tuloputki; siellä kylmävesi kulkee saunan kylpyhuoneeseen ja haarautuu pihan kastelupostiin, keskikerrokseen ja tietysti pannuhuoneeseen lämminvesivaraajaan ja sitä kautta lämmitysjärjestelmän täyttöventtiiliin.
Asuinkerroksissa vesilinjat nousevat keskusmuurin kyljessä vain wc-tiloihin kahdessa kerroksessa ja haarautuvat muutaman metrin keittiöön.
Aika simppeli rakenne siis.
Uudet vesilinjat vedettiin pintavetoina kupariputkella, wc-tiloissa kuitenkin päädyttiin kromipintaiseen malliin. Keittiöön haaroitettiin pätkä myös joustavammalla muovipäällysteisellä (=vuotovesisuojatulla) putkella, jotta päästiin helposti alakaappien sokkeleiden kautta tiskipöydän alle ilman turhia rakenteiden purkamisia.
Vessojen hanat ja pöntöt päädyttiin myös uusimaan, keittiössä ja kellarin kylppärissä olikin suhteellisen modernit sekoittajat olemassa. Myös toisen vessan lavuaari vaihdettiin pienempään ja pihan kasteluposti uusittiin ja siirrettiin samalla toiseen paikkaan.
Koska muita märkätilojen saneerauksia ei talon tilanteen (tulevaisuus varsin avoinna) ymmärtäen ryhdytty tekemään, varustettiin kaikki haarat erillisillä sulkuventtiileillä. Tällä tavoin tulevaisuudessa mahdolliset remontit on helppo tehdä kun vain yhden wc:n / kylppärin tai keittiön haaran voi sulkea, eikä koko talon vettä tarvitse katkaista.
Kuitenkin vuotoa
Alussa mainitsin, että patteriverkostoon kertyi jostain syystä ylipainetta. Eli mistä siis olikaan kyse?
Remontin edetessä valkeni, että ilmeisesti vanhan lämminvesivaraajan sisällä oleva käyttövesikierukka oli tiensä päässä. Tästä siis aiheutui se, että varaajasta siirtyi vesijohtoverkon paineen takia vettä patterijärjestelmään, joka sitten ylivuotoputken tukkiutumisen takia tihkui paisuntasäiliöstä yläkerran vessaan. Vuoto ei onneksi ollut suurta ja se huomattiin aina tuoreeltaan ja kuivattiin pinnoilta. Muoviahan tuolla rakenteissa onneksi ei ole, joten pieni määrä myös kuivui itsestään.
Koska 1960-luvun vesivaraajaan ei ymmärrettävästi ollut varaosia tarjolla, oli jäljellä kaksi mahdollisuutta:
- Teettää uusi varaaja mittojen mukaan vanhan paikalle
- Hankkia sähköllä toimiva varaaja
Teettämistä ei edes alettu miettimään sillä samankokoinen sähkökäyttöinen varaaja ei mahdottomia maksanut ja asennus oli suhteellisen simppeliä. Sähköpistorasia tosin piti tuota varten asennuttaa, alkuun päästiin jatkoroikalla kun suhteellisen pienestä varaajasta oli kyse.
Tässä kohtaa kyllä paikalla käynyt sähkömies ei saanut ihan täysiä pisteitä: Vanhan talon rajallisen sulakekapasiteetin takia oli varaaja laitettu samaan sulakkeeseen kylppärissä olevan pesukoneen kanssa. Ok, tuossa senioritaloudessa ei pyykkiä arkisin enää pestä, mutta ei kuitenkaan ihan kosher-ratkaisu, sillä eihän tuo sulake kestä 2kW varaajaa ja pesukonetta samaan aikaan. Ja taitavat olla kellarin valot ja arkkupakastimetkin samassa haarassa…
Remontin eteneminen
Koska tämä blogi ei ollut mielessä vielä tämän remontin aikaan, en aivan tarkkaan dokumentoinut remonttiin kulunutta aikaa.
Laskut ja erittelyt onneksi ovat tallessa ja suhteellisen hyvät muistikuvat kyllä tuosta ajasta on.
Vesijohtojen uusimiseen meni kahdelta asentajalta hiukan vajaa seitsemän täyttä päivää. Itse putkien asentaminen oli aika suoraviivaista, kokeneille asentajille annettiin paikallista päätösvaltaa pienten käytännön ratkaisujen tekemisessä ja lopputuloksesta tulikin hyvä. Yksi työtuntien määrään vaikuttava tekijä on erilaisten läpivientien teko – varsinkin kerroksesta toiseen meneminen. Siinä joutuu mittaamaan putkien etäisyydet seinistä ja pöntöistä toiseenkin kertaan ja kellarikerroksessa väliseinä saattaa olla kovempaa materiaalia mikä vaatii esim. timanttiporaa. Tuollaiset urakan osat saattavat vaikuttaa loppusummaan, itse putkien vetäminen ja liittäminen lienee aika helppoa tarjouksen tekijän budjetoida.
Käytännössä koko remontin aikana oli talo asuttavassa kunnossa ja vesi käytössä. Kaikki asennukset tehtiin ensin valmiiksi ja lopuksi kytkettiin sitten uusittu putkisto kaupungin systeemiin kiinni. Ilman vettä oltiin siis alle yksi työpäivä.
Asbestipurku tarpeen
Koska vanhasta talosta on kyse, oli tiedossa että asbestin kanssakin joudutaan tekemisiin. Käytännössä tarvittiin vain muutaman lämminvesiputken eristeen purku ja sinetöinti. Vanha varaaja kun piti saada irti systeemistä ja uudet liitokset tehtyä. Tähän hommaan löytyi onneksi tekijä putkiurakoitsijan suosituksesta. Varsinaisesta purusta selvittiin ns. pussipurkumenetelmällä, eli alipaineistuksia tai siivouksia + mittauksia ei onneksi tarvittu. Eipä tuo silti aivan ilmaista ollut. Viitisen sataa euroa tuli tuosta kustannuksia.
Nyt mietityttää tosin, olisiko koko vanha eristesysteemi kannattanut uusia saman tien. No, toisaalta jos Talolla isompaan urakkaan joskus ryhtyy, on luultavasti asbestipurkua tiedossa muissakin tiloissa.
Omakotitalon putkiremontti – hinta?
Pyöristäen, putkiurakkaan kului noin 10.000€. Tämä jakautui suunnilleen seuraavasti:
Työtunnit
muodostivat n. 65% kuluista – mistä tietysti tuli hyvä osa takaisin kotitalousvähennyksenä.
Kalusteet n. 10%
- 2 wc-istuinta
- 2 hanaa
- 1 pesuallas
- 1 vesipostiventtiili
Loput 25% muodostui sitten varsinaisista putkista ja tarvikkeista.
Varaajan vaihto kustansi sitten vielä n. 1.500€ lisää, suunnilleen niin että varaaja ja työt tekivät kumpikin n. 40% ja tarvikkeet loput. Sähköasennuksesta vielä reilu satanen lisää.
Yhteenveto
Jos viemäriremontissa olisikin voinut itse tehden säästää pitkän pennin, tämä oli sellainen kohta, missä on vaikea kuvitella suurta säästöä voivansa löytää. Kalusteiden hintakin oli kohtuullisen kilpailukykyinen, joten suurille tuntipalkoille ei olisi päässyt vaikka olisi ajellut itse noita metsästämässä tarjouksista.
Työhön ja putkitarvikkeiden hankintaan taas ei taas ilman ammattitaitoa ei oikein ole mahdollista laittaa omaa panosta.
Nyt on selkeä uusittu käyttövesiverkosto olemassa, mitä voi sitten joskus tulevaisuudessa itse tai jonkun muun toimesta tarvittaessa modulaarisesti tuunailla tai kehittää. Eli kyllä tuo selkeästi kannatti tehdä. Ihan jo senkin takia, että käsien pesu 60-asteisella vedellä ei pidemmän päälle ole kauhean kivaa puuhaa…
Mainittavaa oli myös se, että remontissa syntyi hyvä asiakkuussuhde paikallisen urakoitsijan kanssa. Sittemmin onkin ollut helppo tilata jonkun patteriventtiilin vaihto ynnä muuta, kun nurkat ovat tutut urakoitsijalle.
Harmi vaan, että firma on sittemmin pienentynyt ja keskittyy lähinnä suunnittelupuoleen. Täytyykin yrittää jäljittää tämän remontin hoitaneiden loistavien asentajien nykyinen työpaikka!
Kiitos tästä kirjoituksesta. Tästä sai paljon ajatuksia meidän omakotitalon putkiremonttia varten täällä Tampereella. Meillä taitaa myös olla lämminvesivaraaja jo muutaman vuosikymmenen takaa, joten täytyy selvittää tähän liittyen myös uuden varaajan hankkimisen tarve. Asbestia ei sentään meidän talon rakenteissa ole joten säästyy asbestin purkamiselta asianmukaisesti.
Kiitos kommentista, mukava juttu jos omista kokemuksista oli apua!