Vesilaskun lukeminen

Perehdytäänpä tasauslaskun anatomiaan:


Jokin aika sitten selvittelin seniorin kanssa hieman kadonneen vesilaskun salaisuutta.
Itse lasku löytyi loppujen lopuksi kyllä helposti verkkopankista, mutta koska se oli ns. tasauslasku ja vähän normaalia suurempi, ei se ollutkaan mennyt maksuun automaattisesti.


Kun siinä kiireessä yritimme tarkistaa laskua ja syytä sen hieman normaalia suurempaan summaan, huomasin että tämä ei ollutkaan aivan yksinkertaista useiden eri rivien ja sarakkeiden takia. Siispä päätin napata laskun itselleni ja rauhassa käydä läpi eri kohdat – eli sen mistä lasku oikein muodostuu. Tuumasin myös, että jos ei tuo lasku minulle heti auennut, on mahdollista että joku muukin on saattanut olla samassa tilanteessa – siitäpä siis ajatus perehtyä samalla näin kirjallisessa muodossa asiaan.


Toisin kuin sähkömittarit, useimpien omakotitalojen vesimittarit taitavat olla pääosin vielä vähempiälyistä mallia, jotka vaativat kulutuksen tarkistamisen itse mittarista. Tämän vesilaitos pyytää tekemään useimmiten kerran vuodessa. Etäluettavia mittareita vaihdetaan kyllä koko ajan vanhojen tilalle, katsotaanpa milloin Esimerkkitaloon tulee moinen…


Niinpä laskutuskin toimii siten, että normaalilaskussa laskutetaan kyseisen ajanjakson (esim. kolme kuukautta ) osuus vuoden arvioidusta vedenkulutuksesta ja sitten kerran vuodessa mittarin lukemisen jälkeen katsotaan pitääkö laskuttaa lisää, vai hyvitetäänkö mahdollisesti liikaa laskutettua kulutusta.


Vesilaskun rivit numeroituna punaisella.

Rivi 1 -”Perusmaksu/kk”

Tämä on aika selkeä kohta, vesiyhtiö laskuttaa kuukausimaksun siitä, että voit olla kiinni heidän ylläpitämässään vesijohto- ja viemäri(!)verkossa. Tähän ei vedenkulutus vaikuta, vaan taksa juoksee vaikkei vettä pisaraakaan valuttaisi. Silti sarakkeita on tälläkin rivillä liuta ja ne eivät aivan suoraan kerro yhden kuukauden maksua.

Eli koska ilmoitettu ajanjakso on 01.10.2019-31.12.2019, tekee ”Lkm” (lukumäärä) 3(kuukautta). Yksikkö-, eli ”à-hinta” on kuitenkin ilmoitettu verottomana, joten siihen pitää lisätä alvia 24% jotta saadaan maksettava kuukausihinta. Samaan tulokseen pääsee myös jakamalla verollisen hinnan kolmella.

Eli näin ollen maksetaan 6,22€ x 1,24 tai 23,14€ / 3

=7,71€ perusmaksua kuukaudessa

Rivi 2 – Todellinen kulutus ja sen hinta: ”Veden kulutus / m3”

Tässä on laskettu vesimittarin lukemisten välisen ajan todellinen vedenkulutus ajalta 11.09.2018-01.10.2019 – eli kutakuinkin vuoden ajalta. Lukema on ollut ajanjakson alussa 385 (m3) ja lopussa 434 (m3), joten laskemalla näiden ero (434-385) saadaan tulokseksi 49 – mikä näyttääkin olevan oikein seuraavassa sarakkeessa.

Edellisen kohdan esimerkillä voidaan taas laskea todellinen kuutio(m3) hinta 88,10€ / 49 (m3) = 1,798 €/m3



Rivi 3 – ”Arviolaskuilla laskutettu”

Tämä oli itselleni se rivi, mitä piti hetki miettiä – lähinnä noiden kirjapitoteknisten negatiivisten etumerkkien ja hieman epämääräisten lukumäärien takia.

Katsotaanpa siis tarkemmin:

”Laskutettu – 34m3”, lukumäärä 1 kpl – eli siis miten olikaan?

Talon arvioitu vedenkulutus on ollut tällä laskutuskaudella 34 kuutiota, ja tämän verran on kolmen kuukauden välein laskutettu. Perusmaksujen lisäksi on siis maksettu 34 m3 vedenkulutuksesta ja se listataan tässä ikään kuin jo maksettuna ennakkona. Kun edelliseltä riviltä tiedetään nyt veden verollinen kuutiohinta, voidaan vielä tarkistaa asia:

34( m3 ) x 1,798€=61,132€

Nyt voidaan siis katsoa, paljonko pitääkään ikään kuin maksaa varsinaista tasausta – sitä kun ei lasku suoraan kerro.

Kulutuksien ero oli siis 49 m3 (todellinen) ja 34 m3 maksettu = 15 m3 kulutusta, jota ei ole maksettu. Ja kun vähennetään todellisesti kulutusmaksusta 88,10€ jo maksettu 61,13€, saadaan tulokseksi 26,97€ – mikä sattuu onneksi olemaan sama kuin tuo 15 m3 kulutus x 1,798€.


Tässä toisesta artikkelistani poimittu kuvaaja Esimerkkitalon vesikustannuksista.

Rivit 4 & 5 ”Jäteveden kulutus m3” ja ”Arviolaskuilla laskutettu”

Tämä kohta jo osataankin, nyt käsitellään vaan jäteveden ”kulutus”.

Tämä kuulostaa vähän hassulta, mutta sama määrä mitä vesijohtoverkosta käytetään vettä, muuttuu todennäköisemmin myös jätevedeksi. Ja kuten ”à-hinta”-sarakkeesta huomataan, on jätevesi itse asiassa kalliimpaa kuin käyttövesi, tällä paikkakunnalla peräti 60% tyyriimpää.

Joka tapauksessa, nämä rivit ovat vastaavia kuin edelliset – arviolaskutus, todellinen käyttö ja tasauslaskutus. Eipä siis turhaan toisteta näitä laskukaavoja enää.

Rivit 6 & 7 ”Arviomaksu vesi / m3

Tässä kohdassa laskuun ynnätään seuraavan laskutuskauden arvion mukainen summa käyttövedestä.

Nyt tulevan vuoden arvioksi on nostettu 46 kuutiota (aiemman 34 sijaan) ja tämä jaettuna kolmelle kuukaudelle (02.10.2019-31.12.2019) tekee suunnilleen tuon 11m3.

Ja seuraavalla rivillä taas sama kuvio jäteveden suhteen – eli kolmen kuukauden arvio jäteveden osuudesta.

Jos laskua hieman yksinkertaistetaan noiden suoritettujen maksujen osalta, saadaan kutakuinkin tällainen rätinki:


Kuluvan jakson perusmaksu 23,14€
Kulutetun käyttöveden tasaus menneen vuoden ajalta 26,97€
Kulutetun Jäteveden tasaus menneen vuoden ajalta 43,15€
Kuluvan jakson arvio käyttövesi 19,78€
Kuluvan jakson arvio jätevesi 31,64€
YHTEENSÄ144,68€

”Miten vesimittari luetaan, missä vesimittari sijaitsee”?

Internetin kaikkitietävillä keskustelupalstoilla on silloin tällöin hätääntyneitä kysymyksiä ihmisiltä, jotka olettavat että vesimittarit nollataan aina asukkaan vaihtuessa.

Näinhän asia ei ole, joten se mahdollisesti tuhansissa kuutioissa pyörivä kulutuslukema on kertynyt koko mittarin paikallaanoloajalta. Usein taitaa vielä vesilaitokselta tulleessa mittarinlukupyynnössä olla edellinen luettu lukema mainittuna. Tästä voi todeta nopeasti saman tien todellisen kulutuksen lukujen erotuksen avulla.

Ja jos virhe pääsee tulemaan, ilmoittaa vesilaitoksen systeemi kyllä poikkeavasta kulutuksesta – joten asia selvitetään, eikä jättilaskuja pitäisi päästä tulemaan lukuvirheen takia.

Kulutus saattaa nimittäin muuttua paljonkin, kun esimerkiksi nuoriso muuttaa omilleen talosta. Ja tässä Esimerkkitalossa kulutus on taas todella pieni, kun yksi vakituinen iäkäs asukas vain vettä normaalisti kuluttaa. Tosin, lisääntynyt jälkeläisten kyläily saunailtoineen ja autonpesuineen sai aikaan tuon 15 kuution eron vuosikulutuksessa.

Vesimittareita itsessään on paljon erityyppisiä nykyään, oman vesilaitoksen sivuilta löytyy todennäköisesti ohjeet lukemista varten, mikäli homma ei ole entuudestaan tuttua. Google toki auttaa myös. Yleensä ollaan kiinnostuneita vain kokonaisluvuista, eli kannattaa katsoa desimaalipilkun paikka tai numeroiden väri. Jälleen se edellinen lukema auttaa tässä paljon.

Vesimittarin sijainti kannattaa selvittää myös ns. ”hyvän sään aikana”, ainakin Esimerkkitalossa heti sen vierestä löytyy nimittäin myös talon vesijohdon pääsulkuhana. Toivotaan kuitenkin, että sitä ei tarvitse ainakaan kiireessä kenenkään rynnätä sulkemaan 😉

Mittarin etsinnässä auttaa ehkä tieto, että se on lähellä sitä kohtaa, missä vesijohto taloon tulee – ennen mitään hanoja tai muita vesilaitteita.

Vesimittaria kannattaa joskus vilkaista muutenkin siten, että kaikki hanat ja pesukoneet ym. ovat varmasti kiinni. Mittarissa on nimittäin pyörivä indikaattori, joka liikkuu näkyvästi aina jos vettä vähänkin verkostoon virtaa. Tällä keinolla voi todeta mahdolliset vuotavat laitteet tai pahimmassa tapauksessa rakenteisiin valuttavat putket.

Mihin vettä kuluu?

Internet on pullollaan hyviä sivustoja, mistä perehtyä eri kotiaskareiden vedenkulutukseen. Tässä oma pieni graafinen yhteenvetoni aiheesta, jäljempänä vielä vähän linkkejä:

Hyviä vinkkejä aiheesta löytyy esimerkiksi Taloustaidon jutussa

Motivan jutussa otetaan laskuihin mukaan myös lämpimän veden vaikutus kuluihin.

Jos autoa tulee pestyä tai puutarhaa kasteltua aktiivisesti, voi olla hyvä idea mitata vähän pihaletkun veden kulutusta.
Helppokäyttöisiä mittareita löytyy moneen lähtöön.*

Jäikö joku askarruttamaan – tai onko sinulla lisää vinkkejä omakotitalon vesiasioissa? Kommentoi alle, tai Talonvahdin Facebook-sivuilla tai Twitterissä!

Lihavoidut linkit* ovat niin sanottuja kumppanuuslinkkejä – eli jos päädyt ostoksille sen kautta, saattaa myyjä maksaa pienen provision Talonvahti-blogille sivuston ylläpitoa varten. Tämä ei aiheuta sinulle lisäkuluja.

Jätä sähköpostiosoitteesi mikäli haluat tiedon uusista artikkeleista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *